Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23.1. Vaaleissa valittiin aluevaltuutetut 21 hyvinvointialueelle päättämään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimenpalveluiden tulevaisuudesta. Vaalit onnistuttiin järjestämään turvallisesti koronapandemian keskellä, mutta aluevaalien äänestysprosentti jäi silti vain 47,5 prosenttiin. Tämä on jopa matalampi kuin vuosi sitten järjestettyjen kuntavaalien äänestysprosentti.
- Äänestäminen on demokratian kivijalka. Verrattuna moneen muuhun maahan Suomessa äänestäminen on turvallista ja helppoa. Esimerkiksi nyt varuskunnissa pystyi äänestämään ensimmäistä kertaa juuri hyväksymämme lakimuutokseen vuoksi. Tästä huolimatta äänestysprosentti on vaaleista toiseen huolestuttavan matala. Me tarvitsemme kansallisen kannustinmallin, jotta saamme vahvistettua demokratiaa. Kannustinmallin kehittämisessä olisi syytä tehdä kansainvälinen vertailu. Pääasia olisi se, että äänestäjä saisi kansalaisvelvollisuutensa täyttämisestä esimerkiksi taloudellista hyötyä, Kemppi kommentoi.
Huoli äänestysaktiivisuudesta ei koske vain aluevaaleja vaan samaa trendiä on ollut nähtävissä myös muissa vaaleissa. Esimerkiksi viime kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli matalin sitten vuoden 1945 vaalien jälkeen. Kuntavaaleissa äänesti 55,1 prosenttia äänioikeutetuista. Huolta herättää erityisesti nuorten matala äänestysprosentti. Nuorten 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti kuntavaaleissa 2021 oli 35,4 prosenttia.
- Matalan äänestysaktiivisuuden taustalla on myös isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka vaativat meidän päättäjien huomiota yhä enemmän. Tutkijoiden mukaan äänestyskäyttäytyminen, myös äänestämättä jättäminen on vahvasti periytyvää. Äänestämättömyys on yhteydessä myös huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen. Myös elämän isot muutokset kuten avioero tai työttömyys näkyvät selvästi äänestämättömyydessä, Kemppi kertoo.
- Äänestysaktiivisuuden noston tulee olla yksi politiikan kärkitavoitteista. Esimerkiksi ylisukupolvinen äänestämättömyys kaipaa puuttumista jo kouluvuosina. Demokratiakasvatuksen lisääminen ja osallisuuden vahvistaminen ovat tässä ytimessä. Myös meillä päättäjillä ja puolueaktiiveilla on peiliin katsomisen paikka. Tarvitsemme avoimuutta päätöksentekokulttuuriin sekä elävää puoluetoimintaa paikallistasolla. Päätöksenteosta ei pidä myöskään puhua vain vaalien alla, vaan osallistumismahdollisuuksia tulee tarjota jatkuvasti ja matalalla kynnyksellä, Kemppi päättää.