Hallituksen perjantaina julkaisemassa toisessa lisätalousarviossa on tärkeitä panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hallitus esittää 58 miljoonaa euroa esi- ja perusopetukseen, 26 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen ja 17 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen. Lisäpanostuksia laitettaan niin oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön, harrastamisen Suomen malliin kuin Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu ja Liikkuva aikuinen -ohjelmien uusstarttiin. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron määrärahaa.
– Kiitän hallitusta näistä tärkeistä panostuksista, joita olen peräänkuuluttanut jo pitkään. Nämä panostukset tukevat hallituksen periaatepäätöstä siitä, että lapsiin ja nuoriin panostetaan ja Ukrainasta tulevia autetaan. Päätös kertoo siitä, että laman virheistä on opittu ja tulevaisuususkon merkitys ymmärretään kriisien keskellä. On tärkeää, että Suomella on hallitus, joka luo toivoa tulevaan, Kemppi kommentoi.
Kuluneet vuodet koronapandemian ja nyt sodan keskellä ovat iskeneet erityisesti lapsiin ja nuoriin.
– Joka päivä pysähdyn miettimään, miten lapset ja nuoret voivat tämän kaiken keskellä. Ukrainan sodan myötä meillä on Suomessakin 13 000 uutta lasta köyhyysriskissä. Muun muassa sitä tarkoittaa elämisen kustannusten nousu, Kemppi kertoo.
– Suomalaisille lapsille meidän tulee tarjota uskoa tulevaan. Keskustelua tarvitaan, jotta lasten tunteet tulevat nähdyiksi ja käsitellyiksi. Ukrainasta tuleville lapsille meidän tulee tarjota paras mahdollinen uusi alku. Turvallisuutta, oikeus leikkiä ja oppia sekä mahdollisuus pysyvään kotiin. Näkymä parempaan. Näitä panostuksia tarvitaan nyt kriittisesti, sillä lasten ja nuorten lamautuminen olisi sekä taloudelle että tulevaisuudellemme pahinta myrkkyä, Kemppi päättää.