Olen huolissani nuorten tulevaisuususkosta. Nuorten maailmankuva rakentuu suhteellisesti lyhyemmän ajan perusteella, jonka vuoksi huoli ilmastonmuutoksesta, koronasta ja nyt Ukrainan sodasta voivat tuntua ylitsepääsemättömältä taakalta. Samalla juuri nuorilta odotetaan paljon opinnoissa, työelämässä ja perheen parissa ikäluokkien pienentyessä. Edelleen käsillä oleva koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota yhdessä ovat syvä sukupolvikokemus tämän ajan nuorille.
Siksi iloitsen hallituspuolueiden yhteisestä arvovalinnasta panostaa lapsiin ja nuoriin. Tämä näkyy erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi tehdyistä panostuksista, joihin esitetään nyt lisätalousarviossa yhteensä 120 miljoonan euron lisäpanostuksia. Tämä on yhtä paljon, kun aiemmin investoitiin oppivelvollisuusiän pidentämiseen.
Tällä tuella maksetaan tuhannen ammatillisen koulutuksen opettajan palkka ja edistetään nuorten mielen ja kehon terveyttä. Noin puolet rahoista kohdennetaan esi- ja perusopetukseen ja toinen puolisko toisen asteen tuen vahvistamiseen niin lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Lisäpanostuksia laitettaan niin oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön, harrastamisen Suomen malliin kuin Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu ja Liikkuva aikuinen -ohjelmien uusstarttiin. Pidän merkittävimpinä paketin onnistumisina varhaiskasvatuksen ja perheiden lisätukea sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotettua 5 miljoonan euron määrärahaa.
Olen ajanut tätä pakettia eteenpäin jo pitkään, sillä Suomen tulevaisuus riippuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Suomalaisille lapsille meidän tulee tarjota uskoa tulevaan. Ukrainasta tuleville lapsille meidän tulee tarjota paras mahdollinen uusi alku. Turvallisuutta, oikeus leikkiä ja oppia sekä mahdollisuus pysyvään kotiin. Näkymä parempaan. Keskusteluapua ja rinnalla kulkijoita tarvitaan, jotta lasten tunteet tulevat nähdyiksi ja käsitellyiksi.
Me olemme Suomessa investoineet kuluneella hallituskaudella yli miljardin arvosta oppilashuollon palveluihin, mielenterveyden tukeen sekä auttaneet nuoria massiivisin tukipaketein ja kesätyösetelein. Siitä huolimatta Koronan vuoksi noin 100 000 nuorta jäi ilman kesätyötä. Tulevan kesän yhteinen tehtävämme on saada yhä useampi nuori työn syrjään kiinni. Lasten ja nuorten lamautuminen olisi sekä taloudelle että tulevaisuudellemme pahinta myrkkyä.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeessä 31.5.2022