Metsistä on jälleen puhuttu, kun kokoomus jätti välikysymyksen hallitukselle. Kysymys koski telkkaristakin tuttua Komission ennallistamisasetusta. On tosiasia, että metsäasioissa EU sanelee, unohtaa jäsenvaltioiden osallistamisen ja ylittää härskisti toimivaltansa. Vastuu on kuitenkin yhteinen.
Suomi elää maasta ja metsistä. Metsiä ja muita kotimaisia luonnonvaroja pitää pystyä käyttämään kestävästi, jotta Suomi on omavarainen ja saamme raaka-aineita esimerkiksi muovin korvaamiseksi. Puun taloudellista merkitystä kuvaavat mm. Koskisen sahainvestointi Kärkölään, Versowoodin mittakaava ja Stora Enson miljardi-investointi Ouluun. Keskustan mielestä puu on jatkossakin kestävä uusiutuvan energian lähde. Ihmeellistä, että tätä ilmiselvää tosiasiaa edes yritetään haastaa.
Komission ennallistamisasetuksessa halutaan palauttaa luonto tilaan, jossa lajien monimuotoisuus paranee. Tavoite on tärkeä. Komission asetuksen vaikutusarviot eivät kuitenkaan ole selvillä luontoon kohdistuvista vaikutuksista eikä EU:lla ole käsitystä suomalaisen metsän kasvusta. Asetusta tehdessä ei ole myöskään kuunneltu maanomistajia. Sanelu ei edistä tavoitteita, vaan vie Naturan kaltaiseen tilanteeseen, josta 20 vuoden kuluttuakin yritetään toipua.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta esitti asiallisesti viikko sitten, että Suomen ei tule hyväksyä asetusehdotusta, jossa metsäpoliittista päätösvaltaa siirretään komissiolle ja omaisuudensuojaa heikennetään. Valiokunta alleviivaa kantani siitä, että ennallistamisasetuksen sisältö on Suomen kannalta kohtuuton, sillä se vaikeuttaisi metsiemme hyötykäyttöä ja aiheuttaisi meille kohtuuttomia kustannukset. Asetuksen sisältö ei käy minulle.
Jo pelkästään taloudellisesti Komission asetus on järjetön. Budjettivaikutukset olisivat meille miljardi euroa vuodessa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomelle aiheutuisi jäsenvaltioista eniten kustannuksia. Lisäksi komission esittelemiä taloudellisia hyötyjä on vaikea nähdä.
Ennallistamisasetus on niin räikeää EU-järjestelmän väärinkäyttöä, että sitä tulisi vastustaa yhdessä. Hallituksen edunvalvontaa vaikeuttaa kuitenkin se, että Suomen rivit eivät ole suorassa. Esimerkiksi kokoomuksen lipun alla operoidaan joka päivä suomalaista metsätaloutta vastaan Brysselissä. Kun 14.9 Euroopan Parlamentin jäsenet äänestivät metsien kohtalosta eli uusiutuvan energian direktiivistä, antoi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen tukensa pohjaesitykselle ja mepit Sarvamaa sekä Virkkunen äänestivät tyhjää. Toivon, että tulevissa kamppailuissa myös kokoomuslaiset ja vihreät lopettavat suomalaisille haitallisten ehdotusten tukemisen. Komission ei pidä antaa luikerrella toimivaltarajojensa ylitse.
Metsätaloutta ruoskivan ennallistamisasetuksen hyväksyminen olisi hirvittävä virhe. Parempi terävä linja kuin laiha kompromissi, vaikka ihan jokaista eduskuntapuoluetta ei saataisikaan mukaan. Olen antanut lupauksen, että yhtään metsien kestävää käyttöä estävää päätöstä en tule päästämään läpi. Lupaus pitää edelleen.
***
PIDEMPI
Metsistä on jälleen puhuttu, kun kokoomus jätti metsäpolitiikasta välikysymyksen hallitukselle. Välikysymys koski telkkaristakin tuttua Euroopan Komission ennallistamisasetusta. On tosiasia, että EU sanelee, unohtaa jäsenvaltioiden osallistamisen ja ylittää härskisti toimivaltansa. Asia on kuitenkin liian painava pikkunäppärälle politikoinnille ja vastuu on yhteinen.
Suomi elää maasta ja metsistä. Metsiä ja muita kotimaisia luonnonvaroja pitää pystyä käyttämään kestävästi, jotta Suomi on omavarainen ja saamme raaka-aineita esimerkiksi öljypohjainen muovin korvaamiseksi. Keskustan mielestä puu on jatkossakin myös kestävä uusiutuvan energian lähde. Ihmeellistä, että tätä ilmiselvää tosiasiaa edes yritetään haastaa.
Komission ennallistamisasetuksessa pyritään palauttamaan luontoa tilaan, jossa lajien monimuotoisuus paranee. Tavoite on tärkeä, sillä luontokato on aito ongelma. Jokaisella suomalaisella pitää olla mahdollisuus lähiluontoon. Komission asetuksen vaikutusarviot eivät kuitenkaan ole selvillä luontoon kohdistuvista vaikutuksista eikä EU:lla ole käsitystään Suomen metsänkasvusta. Asetusta ei olla myöskään tehty maanomistajia kuunnellen. Sanelu ei edistä tavoitteita, vaan vie Naturan kaltaiseen tilanteeseen, josta 20 vuoden kuluttuakin yritetään maakunnissa toipua.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta esitti asiallisesti reilu viikko sitten, että Suomen ei tule hyväksyä asetusehdotusta, jossa metsäpoliittista päätösvaltaa siirretään komissiolle, eduskunnan budjettivaltaa rajoitetaan ja omaisuudensuojaa heikennetään. Kiitän valiokuntaa tästä lausunnosta. Suomeksi valiokunta alleviivaa kantani siitä, että ennallistamisasetuksen sisältö on tällä hetkellä Suomen kannalta kohtuuton, sillä se vaikeuttaisi metsiemme hyötykäyttöä ja aiheuttaisi meille kohtuuttomia kustannukset.
Jo pelkästään taloudellisesti Komission asetus on järjetön. Budjettivaikutukset olisivat nimittäin meille noin miljardi euroa vuodessa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomelle aiheutuisi jäsenvaltioista eniten kustannuksia. Myös Komission ehdottamia ekosysteemien taloudellisia hyötyjä on vaikea nähdä. Esitys on järjetön.
Metsäpolitiikan tulee olla jatkossakin kansallisen päätäntävallan piirissä. EU:lla on toimivaltaa ympäristö-, maatalous- ja energiasektoreilla, mutta ei tippaakaan metsäasioissa. Lisäksi metsiä koskevissa toimissa ja tavoitteissa on aina huomioitava metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien taloudellinen merkitys ja maanomistajien oikeudet.
Ennallistamisasetus on niin räikeää EU-järjestelmän väärinkäyttöä, että sitä tulisi vastustaa yhteisessä rintamassa. Suomen hallituksen edunvalvontaa vaikeuttaa kuitenkin se, että Suomen rivit eivät ole suorassa. Esimerkiksi kokoomuksen lipun alla operoidaan joka päivä suomalaista metsätaloutta vastaan Brysselissä. Kun 14.9 Euroopan Parlamentin jäsenet äänestivät metsiemme kohtalosta eli uusiutuvan energian direktiivistä, antoi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen tukensa Suomelle vahingolliselle pohjaesitykselle ja mepit Sarvamaa sekä Virkkunen äänestivät tyhjää. Toivon, että tulevissa kamppailuissa Suomen etujen puolesta myös kokoomuslaiset ja vihreät suoristavat rivinsä ja lopettavat suomalaisille haitallisten ehdotusten tukemisen. Komission ei pidä antaa luikerrella toimivaltarajojensa ylitse. Jatkan vaikuttamista sen puolesta, ettei kohtuutonta lopputulosta Suomelle ennallistamisasiassa edistetä.
Metsät ovat suomalaisen hyvinvoinnin lähde niin taloudellisesti kuin mielenterveydellinen kannalta. Taloudellista merkitystä kuvaa mm. Koskinen sahainvestointi Kärkölässä, joka työllistää. Tämä hallitus on jouduttanut myös Stora Enson tuoretta miljardi-investointipäätöstä Ouluun ja historian isointa investointia Kemiin. Puuta tarvitaan.
Asetuksen sijaan olisi ollut viisasta valmistella direktiivi, jolloin jäsenvaltiot itse soveltaisivat tavoitteet käytännön toimiksi. Nyt asetuksessa on kuitenkin puututtu myös keinoihin. Keinoissa esimerkiksi metsiin kohdistuu kuusi indikaattoria, joiden pitäisi riittää Euroopan kaikille kasvillisuusalueille. Keinot eivät ulotu pelkästään julkisesti omistetuille maille, vaan myös yksityiseen omistukseen.
Metsätaloutta ruoskivan ennallistamisasetuksen hyväksyminen olisi hirvittävä virhe. Parempi terävä linja kuin laiha kompromissi, vaikka ihan jokaista eduskuntapuoluetta ei saataisikaan mukaan. Olen antanut lupauksen, että yhtään metsien kestävää käyttöä estävää päätöstä en tule päästämään läpi. Lupaus pitää edelleen.
Julkaistu: Itä-Häme vierailijakirjoituksena lehdessä 3.11.2022