Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta toivoo sekä käyttäjien että lainsäätäjien olevan tietoisia terveyssovelluksiin liittyvistä riskeistä.
”Käytämme erilaisia sovelluksia esimerkiksi tartuntatautien kontaktien jäljittämiseen, diabeetikkojen verensokerin seurantaan tai tietääksemme, missä lapsemme liikkuvat. Syötämme innolla sovelluksiin terveystietojamme, mutta lainsäädäntö niiden käyttämisestä laahaa jäljessä”, Kemppi moitti.
Kauhuskenaariossa pahantahoiset hakkerit pääsevät käsiksi terveystiedot ja sotkevat ne, tai tiedot päätyvät vakuutusyhtiöille, jotka kieltäytyvät myöntämästä vakuutusta tai vakuutuskorvauksia terveystietojen perusteella.
”Lainsäätäjinä meidän on oltava tietoisia näistä riskeistä emmekä saa luottaa sokeasti teknologiaan. Meidän on parannettava omaa teknologista lukutaitoamme ja ymmärrystämme kehittääksemme lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että tällaista teknologiaa käytetään vain kaikkien hyödyksi”, Kemppi vaati.
Koronavilkun hyötyjä vaikea arvioida
Kontaktien jäljityssovellukset yleistyivät koronapandemian aikana, ja niitä otettiin käyttöön kovalla kiireellä monessa maassa. Koronan jäljityssovellukset olivatkin yksi syy siihen, miksi Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous katsoi tarpeelliseksi tarttua asiaan. Keskiviikon keskustelun pohjana oli brittiparlamentaarikko Duncan Bakerin raportti.
”Yli miljoona suomalaista latasi Koronavilkun, mikä on paljon viiden miljoonan asukkaan maassa. Silti on melko vaikeaa arvioida, estikö jäljityssovellus tartuntoja vai ei. Olen samaa mieltä raportoijan ehdottamasta päätöslauselmasta, jonka mukaan tällaisia sovelluksia olisi käytettävä vain silloin, kun niiden on osoitettu hyödyttävän kansanterveyttä.”
Kemppi kannusti Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta myös jatkamaan työtään algoritmisen syrjinnän estämiseksi.
Euroopan vanhin ja laajin poliittinen- ja ihmisoikeusjärjestö
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Yleiskokoukseen kuuluu varajäsenet mukaan lukien yli 700 kansanedustajaa Euroopan neuvoston 46 jäsenmaasta. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 23.–27.1.2023.