Poliitikot lupailevat uusia raidehankkeita, vaikka liikenneväylien korjausvelka on noin kolme miljardia ja valtion velkaantumisesta tulisi olla huolissaan. Uudet yhteensä 13 miljardin euron ratahankkeet söisivät alleen metsät ja pellot ja niiden kannattavuus on surkea. On rehellistä sanoa, että tätä rahaa ei ole valtion nykyisissä kehyksissä eikä seuraavissa. Uudet miljardiratahankkeet tulee laittaa jäihin ja rahahaaveet tulee suunnata dieselautoilijoiden tueksi. Keskusta on valmis varmistamaan autoilijoiden tasa-arvoisen aseman luopumalla dieselin käyttövoimaverosta.
Uusia junayhteyksiä puuhataan Helsingistä kolmeen ilmansuuntaan: Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan. Suunnittelusta vastaavat hankeyhtiöt, jotka on laitettu liikkeelle ministerien siunauksella ilman eduskunnan myötätuulta. Valtiovarainministeriö teki viime viikolla selvityksen, jonka tulokset olivat tyrmääviä. Mitään merkittävää markkinaehtoista tuloa ei näille ratayhteyksille näyttäisi olevan tulossa. Tämä on tietenkin vastoin hanketta edistäneiden lupauksia. Keskeiset rahoituslähteet suoran julkisen rahoituksen lisäksi olisivat lipputulot. Lipun hinta tavalliselle ihmiselle siis nousisi keskellä inflaatiota.
Suurin lupailu liittyy ympäristövaikutuksiin. Hankkeiden ilmastovaikutukset ovat selvityksen perusteella negatiiviset ja niiden takaisinmaksuaika on 140–330 vuotta. Edes oma kaksi vuotta vanha lapseni ei tulisi näkemään aikaa, jolloin uudet raidehankkeet pelastaisivat ilmaston.
Keskustan painopiste on perustienpidossa ja nykyisen rataverkon sekä sen liitännäisten kunnossa pitämisessä. Mielestäni kaikenasteisesta tieverkosta on pidettävä huolta aina yksityisteistä muuhun alempiasteiseen tieverkkoon sekä kantateihin ja valtateihin asti. Maakuntakeskusten väliset tieyhteydet on oltava valtatietasoisessa kunnossa. Laitettaessa tienrakennushankkeita tärkeysjärjestykseen, on ensimmäiseksi korjattava olemassa olevaa tie- ja rataverkkoa, sen jälkeen tulevat uudet suuret tiehankkeet. On aivan perusteltua punnita hyötypanossuhdetta olemassa olevan infran parantamisen ja suurten hankkeiden välillä.
Liikenteen verotusta on mietittävä kokonaisuutena ja osana sitä dieselautojen käyttövoimavero on poistettava. Verolle ei enää nykyhinnoin ole perusteita. Diesel on monesti maksanut markkinatilanteesta johtuen bensaa enemmän tankilla, mutta silti dieselautosta joutuu yhä maksamaan vuotuista käyttövoimaveroa. Dieselin korkeampaa markkinahintaa pitää yllä kasvanut kysyntä. Öljystä jalostettavia keskitisleitä, jollainen myös diesel on, käytetään liikenteen ohella myös mm. lämmityksessä ja työkoneissa. Keskitisleitä on viime aikoina tarvittu korvaamaan kaasua. Dieselautojen käyttäjät joutuvatkin kantamaan suhteettoman suuren taakaan Venäjän toimen seurauksista, eikä tilannetta voi pitää oikeudenmukaisena diesel-autoilijoiden näkökulmasta.