Oli energian haaskausta, kun kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen (ESS 20.2.) kiirehti syyttämään puoluettani Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista kustannuksista maataloudelle. Luulisi, että vaikean tilanteen keskellä energia kannattaisi kohdentaa yhteisten avausten tekemiseen.
Maataloutta on tuettu tällä hallituskaudella historiallisen paljon. Jokainen maatila, joka saa tukea pelloilleen, maksaa sähköstä ja jolla on kiinteistöjä ja eläimiä, on saanut tukea. Maatalouden maksettu tukipaketti vuonna 2022 oli kooltaan yli puolet maatalouden yrittäjätulosta. Se kai osaltaan kuvaa sen suuruutta. Tuet eivät myöskään jääneet viime vuoteen, vaan eduskunta päätti juuri uudesta tukipaketista ruoantuotannon turvaamiseksi. Tuella korvataan sähkön ja lannoitteiden hinnannousun kuluja, jotta kevään kylvöt saadaan tehtyä ja konkursseilta vältyttäisiin. Tuki ohjataan kohdennetusti tiloille, joilla sähkön ja lannoitteiden kustannusten noususta on aiheutunut lisäkustannuksia. On tosiasia, että maatalouden kannattavuus on edelleen huonompi, kuin ehkä koskaan. Tulevaisuudennäkymien vahvistamiseksi kaipaisin esityksiä muiltakin puolueilta.
Kotimainen ruoantuotanto tulee varmistaa. Esimerkiksi lannoitteiden hankkimatta jättämisellä on suora vaikutus huoltovarmuuteen. Se ilmenee pienempänä viljelyalana ja heikompana satona. Rehu- ja ruokakasvien tuotannon kestävä taso voi tällöin vaarantua. Olen saanut tilallisilta kritiikkiä tukipakettia kohtaan lannoitetuen osalta, koska pelätään tuen siirtymistä suoraan lannoitteiden hintaan. Jos teollisuus ja kauppa toimii jälleen näin härskisti, toivon sen tulevan suomalaisille näkyväksi. Tällä hetkellä merkittävä osa lannoitteista on vielä hankkimatta, joten tukipakettia kritiikistä huolimatta tarvitaan myös keväälle.
Ennätystuloksia keräävällä kaupalla on varaa maksaa viljelijälle enemmän. Teimme vastikään elintarvikemarkkinalain muutokset, joilla kitketään epäterveitä kauppatapoja. Lailla kielletään muun muassa liian pitkät maksuajat, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset ja kostotoimet. Tilausten peruutukset viime hetkellä tulevat kielletyiksi. Meidän tulee nostaa ruoan omavaraisuutta entisestään, mikä onnistuu vain kannattavuutta parantamalla. Suomelle tulee luoda ruokaviennin brändi ja ruoan vientituotot tulee kolminkertaistaa.
Viime aikoina olen käyttänyt paljon aikaa biokaasutuotannon ylös ajamiseen Päijät-Hämeessä. Tällaisessa energiatilanteessa biokaasulla riittää ostajia ja tiloilla on lantaa, ylimääräistä nurmea sekä pusikkoa. Biokaasulla tehdään kannattavaa liiketoimintaa muun muassa Hyvinkäällä 300 hehtaarin kokoisilla pelloilla. Toiminnan käynnistämiseen on mahdollista saada myös tukea. Tämän kaltaisia uusia ratkaisuja tarvitsemme näköalattomuuden ja toisten haukkumisen sijaan.
Ja mitä tulee tierahoihin. Hallitus on nostanut ELY:n perustienpidon rahoitusta yli 300 miljoonaa euroa vuosittain tällä hallituskaudella. Myös yksityisteiden tukea on korotettu niiden ollessa tänä vuonna 23 miljoonaa euroa. On ollut hallituskausia, jolloin yksityistierahat ovat olleet lähes nollassa. Onneksi teimme tienpitoon suurimmat investoinnit ennen, kun bitumin hinta nousi 40 % naapurimaan aloittaman sodan seurauksena. Sillä säästimme selvää rahaa.
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 27.2.2023.