Käsillä olevat kriisit ovat koko nuorten sukupolvea määrittävä kokemus. Nuorten maailmankuva rakentuu suhteellisesti lyhyemmän ajan perusteella, jonka vuoksi huoli esimerkiksi taloudesta, ilmastonmuutoksesta, koronasta ja sodasta ovat voineet tuntua ylitsepääsemättömältä. Kokonaisvaltaisesti hankalat ajat voivat aiheuttaa stressiä ja mieli helposti kuormittuu. Tämä näkyy useissa tutkimuksissakin.
Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat henkilökohtaisessa elämässään eniten epävarmuutta ja turvattomuutta oman tulevaisuuden, toimeentulon ja työn saamisen takia. Nuorten terveys, työllistyminen, pärjääminen ja perheellistyminen on kytköksissä Suomen ja sen vanhempien ikäluokkien pärjäämisen kanssa. Seuraavassa hallitusohjelmassa on tehtävä uusi sukupolvisopimus – toimenpideohjelma nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi. Sen kautta sitoudumme parantamaan nuorten hyvinvointia ja työllistymistä pitkäjänteisesti. Sukupolvisopimuksen tulee antaa selkeä lupaus hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydestä, työnteon kannattavuudesta ja perheiden tukemisesta.
Näinä taloudellisesti haastavina aikoina tulee varmistaa, että nuorilla on myös jatkossa mahdollisuus rakentaa itsensä näköistä elämää. Siksi haluan muuttaa ASP-tilin säännöksiä niin, että oman asunnon ostaminen on mahdollista myös isommissa kaupungeissa. Haluan myös estää nuorten velkaantumista asettamalla opintolainaan korkokaton ja puolueeni Keskusta kannattaa tätä.
Kannatan myös ensikertalaiskiintiöistä luopumista opiskelijavalinnoissa. Ensikertalaiskiintiöt tarkoittavat sitä, että ensimmäisestä hakukerrasta palkitaan korkeakouluissa erityisesti. Tämä nostattaa kynnystä hakea epäonnistumisen pelossa ja luo kulttuuria, jossa väärä valinta nostaa seinän vastaan. Umpikujien sijaan tulee kehittää siirtymiä koulujen ja koulutusohjelmien välillä. Jatkuva oppiminen on oltava mahdollista myös työuran varrella.
Nuorten pärjäämistä voidaan vahvistaa myös riittävällä oppilashuollon ja opintojen ohjauksen resursseilla. Mielenterveyspalveluihin hoitojonoja tulee purkaa kaikin mahdollisin keinoin. Syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi tarvitaan napakoita ratkaisuja, joilla puuttua nuorten väkivallan lisääntymiseen. Kouluväkivalta ja jengiytymisen ilmiö tarvitsevat voimakasta puuttumista. Poliisien määrän panostamisen lisäksi tulisi rikoslakiin säätää rangaistuksen koventamisperusteiksi jengirikollisuus ja jengien välienselvittely samalla tavalla kuin järjestäytynyt rikollisuus. Kotoutumiseen ja kotimaisen kielen oppimiseen tulee satsata nopeatempoisesti ja riittävällä voimalla, jotta kaikki pysyvät mukana.
Nuorten hyvinvointi on Suomen kohtalonkysymyksiä. Nuorten käsissä lepäävä tulevaisuutemme on turvassa, kunhan annamme heille mahdollisuuden onnistua.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme lehdessä 25.3.2023