Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on koolla Ranskassa 24.–28.4. Kansanedustajat 46 jäsenmaasta analysoivat Venäjän sotarikoksia, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten täytäntöönpanoa ja luonnonkatastrofien ehkäisyä.
Keskiviikon pääteema oli Turkin ja Syyrian tuhoisa maanjäristys helmikuussa, jonka myötä yleiskokous käsitteli raporttia ilmastonmuutoksen tuomien luonnonkatastrofien hillitsemiseksi. Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi käytti aiheeseen liittyen puheenvuoron. Keskustelua edelsi hiljainen hetki suuronnettomuuden 57 000 uhrin muistoa kunnioittaen.
- Haluan välittää lämpimät osanottoni Turkin ja Syyrian maanjäristyksen omaisille. Turkin humanitäärinen hätätila muistuttaa luonnonkatastrofien voimasta ja varautumisen tärkeydestä. maanjäristyksen jälkitoimet olivat hitaita ja rakentamispolitiikka johti siihen, että tuhannet kerrostalot romahtivat ja ihmiset jäivät raunioiden alle. Koko eurooppalaisen yhteisön kykyä auttaa mitataan nyt Turkissa emmekä ole vielä tehneet tarpeeksi, Kemppi toteaa.
- Myöskään Suomi ei ole vielä riittävän varautunut suuronnettomuuksiin, kuten tulviin ja laajoihin metsäpaloihin. Meidän tulee edelleen hajauttaa yhteiskuntarakenteita, asutusta, energiajärjestelmää ja logistiikkaa. Esimerkiksi säävarman sähköverkon rakentaminen ja maanteiden kunnon ylläpito ovat hyviä varautumistoimia. Hajautettu yhteiskuntarakenne on vähemmän haavoittuva, kuin keskitetty rakenne, Kemppi lisää.
- Myös viime kesänä Lounais-Ranskassa yli 10 000 hehtaaria metsää paloi viikossa ja yli 12 000 ihmistä jäi kodittomaksi. Helleaaltojen ennustetaan lisääntyvän myös Suomessa. Hyvin hoidettu metsä kestää kuivuutta parhaiten, jonka vuoksi esimerkiksi ensiharvennusrästien purkaminen metsissä on tärkeää, Kemppi muistuttaa.
Kansanedustaja korosti puheenvuorossaan myös avoimuuden ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten merkitystä varautumisessa.
- Yhdessä tekemisen ja avoimuuden tulee kehittyä. Suomen tulisi tiivistää ministeriöiden välistä yhteistyötä, jotta erilaisiin kriiseihin pystyttäisiin vastaamaan. Meidän tulee huolehtia siitä, että kansalaisyhteiskunnalla on toimintakykyä ja että heitä tuetaan myös kriisien välillä. Järjestöjen rahoituksesta ei ole varaa leikata. Järjestöjen toiminta on valtioiden toimintaa nopeampaa ja mukautuu helpommin, Kemppi totesi puheessaan.
Ilmastonmuutosta vastaan taistelemisesta huolimatta maapallo lämpenee.
- Suomikin lämpenee ilmastonmuutoksen myötä. Tästä aiheutuu merkittäviä riskejä Suomelle jopa siinä tapauksessa, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutettaisiin. Ilmaston lämpenemisen seuraukset eivät kunnioita tasa-arvoa. Maanviljelijä kärsii ääri-ilmiöiden vaikutuksista satoihin, metsänomistaja myrskyjen tuhoista ja helle rasittaa eniten vanhuksia. Ja meidän poliitikkojen tehtäväksi jää huolehtia siitä, että riskeistä huolimatta olemme turvassa, Kemppi päätti puheenvuoronsa.
Suomesta yleiskokoukseen osallistuivat Kimmo Kiljunen (sd.), Tarja Filatov (sd.), Inka Hopsu (vihr.), Hilkka Kemppi (Kesk.) ja Minna Reijonen (ps.).