Nöyryys ei niskoja taita. Keskusta ei ole tänään täällä selittelemässä sotea parhain päin. Parannettavaakin on.
Liian moni vielä ei pääse hoitoon. Liian monessa paikassa koulupsykologin vastaanotto puuttuu tai ensihoidon vasteajat paukkuvat.
Liian harva valitsee tehdä sote-työtä. Kantaa vastuuta syntymästä, kuolemasta ja inhimillisestä elämästä.
Mutta eikö ole viimein aika rehellisesti myöntää, että me olemme kaikki osallisia? Osallisia siihen, missä jamassa asiat ovat.
Viisitoista vuotta. Sinä aikana me olemme kukin vuorollamme olleet vallankahvassa.
Siksi Keskusta on tänään täällä käsi enemmän ojossa kuin nyrkissä. Esittämässä osaltamme ratkaisuja. Etsimässä niitä yhdessä.
On hallituksen päätös leikata rahoitusta
Yhden asian kanssa Keskustalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.
Se on tämän hallituksen päätös leikata neuvoloista, perhekeskuksista, terveysasemista, hoivakodeista ja vuodeosastoista 1,4 miljardia euroa.
Suomalaisten lähipalvelujen alasajo on lyhytnäköistä politiikkaa. Sen voi kuvitella hetken helpottavan raha- ja muita paineita, mutta lopputulos tulee kalliiksi.
Keskittämisellä ei säästetä, jos terveyskeskuksia ja neuvoloita ei suljeta ja työntekijöitä vähennetä. Ja jos suljetaan ja vähennetään, hoitojonot pitenevät.
Kun lähipalvelut häviävät, lisää ihmisiä jää hoitamatta, kilometrejä palveluiden luo tulee lisää ja työntekijät ajetaan vielä tiukemmille. Rahaa menee entistä enemmän, ei entistä vähemmän.
Ruotsin jengiväkivalta osoittaa, että lähipalvelujen alasajo tarkoittaa myös turvattomampia katuja ja kotikulmia etenkin isoimmissa kaupungeissa. Lähipalveluissa on siis kyse myös turvallisuuden tunteesta. Palvelujen alasajo on polttoainetta nuorten pahoinvoinnille.
Keskittäminen ei tarkoita loppu hyvin, kaikki hyvin. Vaan monessa asiassa loppu huonommin, kaikki huonommin.
Lähipalveluita tarvitaan joka puolella Suomea
Suomalaisten lähipalvelut pitää pelastaa. Elämisen edellytykset kaikkialla Suomessa tulee turvata. Siksi me olemme tehneet välikysymyksen.
Keskustan linja on, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, josta apua saa läheltä.
Sen ohella ihmisten pitää saada kotiin liikkuvia ja sähköisiä palveluja. Esimerkiksi perheiden kotiapu on monissa kodeissa tuiki tärkeä helpotus arkeen.
Hoitajilla, lääkäreillä ja muilla työntekijöillä pitää toissijaisten asioiden sijaan olla mahdollisuus keskittyä ihmisten hoitamiseen – ja päästä vaikuttamaan siihen, millaista arki työpaikalla on.
Yhdessä pystymme parempaan
On ollut surullista kuunnella etenkin Kokoomuksen ja Perussuomalaisten viime viikkojen ilkkumista välikysymykselle. Se on ilkkumista ihmisten huolille, pääseekö hoitoon ja miten terveyskeskuksen käy. Ylimielisyyttä.
Pystyisimme yhdessä parempaan. Parantamaan sotea. Pelastamaan lähipalvelut.
Se kuitenkin vaatii, että hallitus perääntyy leikkauksistaan ja antaa hyvinvointialueille lisää aikaa tasapainottaa taloutensa.
Muina ratkaisuina Keskusta siirtäisi matkakustannusten korvausten 300 miljoonan euron potin Kelalta hyvinvointialueille. Matkat hoitoihin maksavat emmekä voi siltä ummistaa silmiämme.
Toteuttaisimme myös viipymättä valtakunnallisen ratkaisun ökykalliiden ostopalvelujen kitkemiseksi. Kolme silmälääkäriä ei voi maksaa kolmea miljoonaa euroa. Keskustalle on kuitenkin selvää, että sote-palveluita tuottamaan tarvitaan myös yrityksiä ja järjestöjä.
Valta on hallituksella. Koska hallitus ei toistaiseksi ole muuttanut linjaansa, eduskuntaryhmämme kannattaa puheenjohtaja Saarikon tekemää epäluottamuslausetta.
Tässä keskustelussa voi kuitenkin vielä yllättää. Keskusta on nöyrä yhteistyöhön, koska vastuu on yhteinen ja tilanne on vakava.