Tänään julkaistussa Väestöliiton perhebarometrissa käsitellään viime hallituskaudella voimaan tulleen perhevapaauudistuksen vaikutuksia. Tyytyväisyys vanhempainvapaiden kestoon ja joustoihin on uudistuksen myötä parantunut. Perhebarometrissa nousi kuitenkin esille, että isien mielestä parempi keino kannustaa miehiä jäämään pidemmille vapaille olisi vanhempainrahan merkittävä korottaminen. Ansiosidonnaisen vanhempainvapaan taso on meillä edelleen alhaisin Pohjoismaisessa vertailussa.
– Mikään satsaus syntyvyyteen ei ole nyt liikaa. Vanhempainrahakausi on jäänyt jälkeen. Ansiosidonnaisen korvaustaso on Norjassa ja Tanskassa jopa 100 prosenttia edeltävistä ansiotuloista. Siksi korotuksen 90 prosenttiin ei pitäisi olla poliittisesti mahdoton meillekään. Perhebarometri on perheiden viesti päättäjille, ja siksi se on minusta erityisen arvokas, Hilkka Kemppi kommentoi.
Perhevapaauudistus on tarjonnut perheille parempia mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiselle, mikä nousi Perhebarometrissa esille positiivisena kehityssuuntana.
– Perhevapaiden joustot ovat olleet uudistuksen ytimessä. Uudistuksen myötä vapaita voi pitää kahden vuoden ajalla vapaassa tahdissa ja myös osa-aikaisesti. Tämän vaikutukset tulevat varmasti näkyviin vasta ajan kanssa. Suomalaiset pitävät tarpeellisina myös vanhempainvapaiden rinnalla toimivaa hoitovapaata ja sen ajalta maksettavaa kotihoidon tukea. Enemmistö perheistä haluaa laittaa lapsensa hoitoon vasta yli kahden vuoden iässä, Kemppi jatkaa.
– Myös työnantajien myönteinen suhtautuminen perheeseen nousi toiveiden kärkeen. Kiinnitin huomiota myös esimerkiksi jaettuihin imetykseen haasteisiin isän ollessa vapailla. Haasteet varmasti kertovat siitä, että työelämämme ei ole vielä imetysmyönteinen. Tarvitsemme uudistuksen rinnalle siis myös toimintakulttuurin muutoksen, joka on edelleen kesken. Sitä ei voi yksin lailla korjata, Kemppi päättää.