Tämä viikko on ollut metsänomistajille synkkä. Tiistaina 27.2. Euroopan parlamentissa äänestettiin ennallistamisasetuksesta. Tiukin äänin 329–275 asetus hyväksyttiin, Keskustan europarlamentaarikot Pekkarinen ja Katainen äänestivät asetusta vastaan, mutta esimerkiksi pääministeripuolueen Kokoomuksen europarlamentaarikkojen kannat hajosivat. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää, mutta toimenpiteiden ja tavoitteiden sanelu metsäpolitiikassa ei kuulu Brysselin toimivaltaan. Ennallistamisasetus kohtelee jäsenmaita eriarvoisesti ja sosialisoi kansallista omaisuuttamme. Vaadin, että hallitus EU:n neuvostossa ajaa Suomen etua ja pyrkii kansallisesti turvamaamaan luonnon monimuotoisuuden.
Ennallistamisasetus tarkoittaisi, että 20 prosenttia EU:n maista ja vesistöistä on palautettava alkuperäiseen tilaansa seuraavan hallituskauden eli vuoden 2030 loppuun mennessä. Asetus sisältää myös tavoitteita ojitettujen turvemaiden ennallistamiselle. Tämä uusi säätely hyväksytään vielä jäsenmaista koostuvan EU:n neuvoston kokouksessa, jossa Suomen hallitus on edustettuna. Vetoan, että hallitus vaikuttaa ennallistamisasetuksen ongelmiin ja estää sen etenemisen. On ajankohtaista kysyä, mikä on pääministeripuolue Kokoomuksen kanta metsien ennallistamiseen?
Suomi on kautta historian onnistunut hoitamaan omat metsänsä niin, että vuotuiset hakkuut eivät ole ylittäneet metsien kasvua. Suomessa puuston tilavuus metsämaalla on puolitoista kertaistunut kuluneen 40 vuoden aikana eli suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet hyvää työtä kasvattaessaan hiilinieluja ja vahvistaessaan metsien monimuotoisuutta.
Monimuotoisuuden eteen on tietenkin tehtävä jatkuvaa työtä. Suomessa metsänomistajat ovat tutkimuksen mukaan halukkaita vaalimaan luontoarvoja omissa talousmetsissään. Tämä on näkynyt esimerkiksi kiinnostuksesta Metso-ohjelmaan. Metso-ohjelma on yksi esimerkki, miten kansallisesti voidaan entisestään edistää luonnon monimuotoisuutta. Suomi on kasvattanut lahopuiden määrää ja päättänyt joka hallituskausi uusista suojelualueista.
EU:lla on käytössään väärät lääkkeet, sillä sanelu ja oletukset eivät vielä pelasta Suomen metsiä. Monimuotoisuustyön arviointia ja vaikutuksia voisi parantaa mittausteknologiaan investoimalla. Mittausteknologia mahdollistaisi esimerkiksi tarkkoja havaintoja puun rakenteellisen vaihtelevuuden määrästä ja riittävistä suojavyöhykkeistä. Näiden investointien tukeminen esimerkiksi metsäkoneisiin toisi kansallisesti vaikuttavuutta monimuotoisuuden arviointiin. Mittausteknologia voisi auttaa myös metsätuhojen estämisessä. Tätäkin on helpompi kehittää kansallisesti kuin EU:n sanelupolitiikalla.
Suomessa metsänomistajilla on paras tieto metsänhoidosta, ja metsäkeskukset ovat tehneet tärkeää työtä metsänhoidon neuvonnan osalta. Olen huolissani kuitenkin hallituksen merkittävistä leikkauksista, jotka kohdistuvat metsäkeskuksiin. Niiden seurauksena metsän omistajien tuki vähenee ja se antaa EU:lle perusteita yhä tiukempaan kyttäykseen.
Pidetään me suomalaiset yhdessä huolta vihreästä kullastamme.
Kirjoitus julkaistu Suomenmaassa