Nuorisotyöttömyyden vähentämisestä on tehtävä yhteinen tavoite

YLE uutisoi alkuviikosta (19.3.) koulupudokkuuden ja nuorisotyöttömyyden merkittävästä kasvamisesta viimeisen vuoden aikana. Trendi on muuttunut väärään suuntaan ensimmäistä kertaa vuosiin.  

Tilanne esimerkiksi kansanedustaja Hilkka Kempin kotiseudulla on varsin vakava. Lahdessa koulunsa keskeyttäneitä on toiseksi eniten Suomessa, nuorisotyöttömyys on noussut nopeasti sekä nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. Nuorten työttömyysaste oli Lahdessa tammikuun lopussa lähes viisi prosenttia maan keskiarvoa korkeampi (17,6 %). 

– Viimeisen vuoden aikana on menty täysin väärään suuntaan. Erityisesti rakennusteollisuuden ahdinko on aiheuttanut nuorisotyöttömyyden räjähtämistä ja näköalattomuus on pahentanut koulupudokkuutta. Koska hallitus ei ole suostunut tukemaan rakennusteollisuutta ahdingossa, on muutos ollut jyrkkä.  

 

– Yleisimpiä esteitä työkykyisten nuorten työllistymiselle ovat koulutuksen tai työkokemuksen puute. Työkokemusta voidaan kartuttaa esimerkiksi työkokeiluilla tai palkkatukea hyödyntämällä. Kannustan hallitusta etsimään keinoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi, jotta vältämme pahenevan 1990-luvun laman kaltaisen kierteen, Kemppi toteaa. 

 

– Yhteisiä keinoja voitaisiin etsiä, vaikka nuorisotyöttömyyden pyöreän pöydän keskustelussa. Keskusta on jo aiemmin esittänyt oppimisen tukipakettia, jossa oppilashuollon ja opinto-ohjauksen resursseja pitää kasvattaa pitkäjänteisesti vastaamaan tarvetta. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisille on tarjottava entistä enemmän koulutusta neurokirjolla olevien lasten ja nuorten tukemiseksi. Henkilökunnalla tulisi olla myös työkaluja poissaolojen seuraamiseksi. Myöskin ammattikouluissa on oltava aidosti läsnäoloa vaativaa opetusta ja kohtaamisia. Ohjaavia palveluita tulisi tuoda kirjastoihin ja kauppakeskuksiin, Kemppi linjaa.