Tilastokeskus julkaisi tänään syntyvyystilastot viime vuodelta. Vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku vajosi historiallisen matalaksi. Luku oli 1,26 mikä on vuodesta 1776 alkaneen tilastoinnin matalin luku, syntyviä lapsia oli enää 43 383. Tilastoissa on myös isoja alueellisia eroja, matalin syntyvyys on itäisessä Suomessa ja Kymenlaaksossa ja korkein Keski-Pohjanmaalla.
Väestöliiton väestöbarometrin (2023) mukaan lapsilukutoive on noin 2 lasta. Toivotun ja toteutuneen lapsiluvun väliin jää 0,6 lasta. Mikäli perheiden toiveet toteutuisivat, suomalaisten lapsiluku olisi kaksi lasta tai enemmän.
– On koko Suomen häpeäksi, että perheiden lapsilukutoive ei toteudu. Suomalaiset toivovat kahta lasta, mutta saavat vain yhden. Syitä tälle on monia, mutta niistä suurimpiin me poliitikot voimme vaikuttaa. Perhebarometrin mukaan tarpeita olisi asumisen järjestämisessä, työn ja perheen yhteensovittamisessa, parisuhteiden vahvistamisessa ja toimeentulon turvaamisessa, Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi sanoo.
– Syntyvyyden tukemiseksi on saatava aikaan tavoitteellinen parlamentaarinen sopu, joka tähtää perheiden oman lapsilukutoiveen toteutumiseen. On hyvä, että hallitus tekee väestöpoliittista ohjelmaa, mutta siihen työhön tulee sitouttaa kaikki puolueet.
Syntyvyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, mutta Väestöliiton puheenjohtaja Hilkka Kemppi peräänkuuluttaa myös tahattoman lapsettomuuden inhimillistä merkitystä ihmisille itselleen.
– Mikä on yhteiskunnan vastaantulo tahattomasti lapsettomille ihmisille? Jos me oikeasti haluaisimme tehdä asialle jotain, me mahdollistaisimme hedelmöityshoidot kaikille. Entä mitä tukea saa mieltä ja kehoa kuormittaviin keskenmenoihin? Tukea ei ole riittävästi ja siksi Keskusta on esittänyt sen lisäämistä peruspalveluihin. Olisi myös kriittistä pohtia, millä tavalla voisimme vahvistaa seksuaali- ja hedelmällisyystietoutta? Voisimmeko ottaa käyttöön pohjoismaisen mallin, jossa tukea olisi kaikille säännöllisesti saatavissa. Myös vaihtoehtoisia tapoja saada perhe on syytä tarjota nykyistä helpommin jo varhain, sillä lapsitoiveet eivät yleensä toteudu hetkessä. Esimerkiksi adoptioita on helpotettava, sijaisvanhemmuudesta ja itsellisestä perheen perustamisesta on kerrottava ja hedelmöityshoitoihin pääsy mahdollistettava kaikille.