Suuruudenhulluus ei sote-palveluita paranna 

Ylellä Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola esittää hyvinvointialueiden määrän puolittamista ja Uudenmaan erillisratkaisun uudelleen arviointia. Keskustan varapuheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu Hilkka Kemppi perää malttia ja laadun ensisijaisuutta ihmisten sotepalveluihin.  

-Nyt ei ole oikea aika keinuttaa venettä heittämällä alueriitaa hyvinvointialueiden niskaan. Tietenkin alueiden toimivuutta on hyvä arvioida myöhemmin, mutta ei nyt. Sosiaali- ja terveyspalvelussa tulee nyt keskittyä reilu vuosi sitten tulleen uudistuksen läpi viemiseen ja saavutettavien palveluiden laadun paranemiseen. Jatkuva vatvominen alueiden määrän osalta syö työntekijöiden työrauhan kehittää palvelua. Viime keväällä ministeriön työryhmän holtiton sairaaloiden lakkautusesitys herätti henkilöstössä jo riittävästi huolta ja romutti luottamusta, Kemppi muistuttaa.  

 

-Lähtökohtaisesti en näe alueiden yhdistymisen ratkaisevan soten ongelmia. Valtiovarainvaliokunnan kuulemisten perusteella hyvinvointialueiden kustannukset ovat paisuneet kolmesta syystä: poikkeukselliset palkkaratkaisut, vuokrahenkilöstökustannukset ja poikkeuksellinen inflaatio.  

 

-Työrauhan hyvinvointialueille tulisi tarkoittaa myös taloudellista työrauhaa, sillä Orpon hallituksen kahden miljardin jättileikkaus ajaa hyvinvointialueet pikaratkaisuihin, jotka tulevat kalliiksi. Hallituksen tulisi perääntyä sote-leikkauksistaan. Kahden vuoden maltti tähän väliin on vähintä, mitä hallituksen tulee tehdä, Kemppi jatkaa.  

Erhola ei myöskään usko alueiden yhdistymisen ratkaiseva taloudellisia haasteita Yhtenä ongelmana hän näkee jo valmisteluvaiheessa tulleen huonon leiman koko uudistukselle. Myös Kemppi näkee mustamaalaamisen vaikuttavan. Hän kuitenkin tunnistaa uudistuksen tuoneen työkaluja parannuksiin ja kustannusten säästöön.  

-Sote-uudistus on mainettaan parempi. Sotea on syytetty esimerkiksi himmeleistä, mikä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Uudistuksen myötä parisen sataa sote-organisaatiota sulautui 23 hyvinvointialueeksi. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella luottamushenkilöiden määrä sotessa tippui kolmasosaan. Johtajia ja esimiehiä on vähennetty siellä yhdellä alueella yli 150 henkilöllä, joista säästö arviolta ainakin 20 miljoonaa vuodessa. Päijät-Hämeessä on vähennetty yli 130 ihmistä hallinnosta. Sama kehitys etenee läpi maan. Hallinnon sopeuttaminen on järkevää ja säästää selvää rahaa, mutta sitä ei tehdä hetkessä. Siksi tarvitaan työrauha, Kemppi lisää.