Eläkeliito julkaisi tänään 13.9 barometrin yli 60-vuotiaiden hyvinvoinnista ja arjesta. Barometri toteutettiin Suomessa nyt neljännen kerran. Barometrin avulla nähdään, mikä yli 60-vuotiaan ihmisen kokemusmaailmassa ja hyvinvoinnissa on muuttunut vuosikymmenien aikana.
- Barometrin tulokset ovat rohkaisevia. vaikka julkisuudessa puhumme yleensä siitä kahdesta prosenttiyksiköitä,, joka tarvitsee kotihoitoa, niin todellisuus on positiivisempi. Barometri osoittaa että 80 % eläkeikään ehtineistä pärjää itse ja on elämäänsä tyytyväisiä. Kehitettävääkin toki on, nimittäin tyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluihin on heikentynyt. Vastaajista 60 % kertoo terveyspalveluiden puutteen olevan ongelma, kun vuonna 2021 luku oli 40. Luottamus ja palveluiden saavutettavuus ovat heikentyneet ja tämä kehitys tulee pysäyttää. Eläkeliiton avaus puoluerajat ylittävästä valtakunnallisesta ohjelmasta ikääntyneiden hoivan parantamiseksi on kannatettava, Kemppi kommentoi.
- Monessa kohtaa kaivamme itsellemme kuoppaa. Lähipalveluihin kohdistuvat leikkaukset tulevat vaikeuttamaan tilannetta entisestään ja sen vuoksi hallituksen pitäisi löytää maltti ja työrauhahyvinvointialueille säästöjä etsiessään. Jokaiselle tulisi tarjota pääsy peruspalveluihin eläkepäivillä, se on sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja kriittinen osa hyvinvointivaltiota.
Barometrissa tulee ilmi myös 90-luvulta kasvanut yksinäisyyden kokemus ja taloudelliset huolet. Noin kolmannes kokee, että rahan riittäminen arjessa on ongelma, ja inflaation, energian ja ruoan hintojen nousu on lisännyt epävarmuutta.
- Suomi tarvitsee lisää yhteisöllisyyttä, jotta pystymme tarjoamaan kaikille turvallisuutta eläkepäiville. Yhteisöllisyyttä voisi tukea järjestöjen kautta, mutta myös esimerkiksi talouden kannustimien avulla. Kustannus esimerkiksi omaishoidosta on yhteiskunnalle kuukaudessa 462 euroa sekä omaishoidettavan mahdolliset pidetyt vapaat, kun taas tehostetun palveluasumisen kustannukset ovat inflaation jäljiltä yli 5000 euroa kuukaudessa, joista osa menee hoidettavan rahapussista. Jotta yhtälöstä saataisiin kannustava, omaishoidontukea tuplaamista voisi selvittää, kotitalousvähennyksen leikkaukset ehdittäisiin vielä perus ja sosiaalipolitiikkaa voitaisiin uudistaa kokonaisuutena perheystävällisempään suuntaan.
- Kotitalousvähennyksen yli puolesta miljoonasta käyttäjästä lähes 200 000 on eläkeläisiä. Leikkaus tarkoittaa sitä. ettei heillä ole enää samalla tavalla mahdollisuuksia ostaa esimerkiksi kotona pärjäämisen kannalta kriittisiä siivouspalveluita. Hallituksen kotitalousvähennyksen leikkaus tulee näkymään siis monen eläkeläisen kukkarossa, mutta myös julkisen puolen palvelutarpeen kasvuna.
- Valtakunnalliseen ikääntyneiden hoivalupaukseen tulisi sisällyttää myös selvä tahdonilmaisu sen puolesta, että lähipalvelupisteitä ei voi korvata yksinomaan digitaalisilla palveluilla. Lähes kaksi kolmasosaa eläkeläisistä koki edelleen digipalvelut ongelmalliseksi.