Jatkuva kasvu tuki kuntien kehitystä aikanaan. Nyt on toisenlainen aika ja siksi kuntien elinvoiman eteen pitää tehdä vielä enemmän töitä. Pitää uskaltaa ajatella isommin, jotta palvelut ja positiivinen tulevaisuus säilyvät. Kanava-alue on Asikkalalle luonteva kasvukohde.
Tehdään Vääksyn kanavasta Suomen uusi Fiskars. Kehitetään aluetta kunnianhimoisesti yhdessä kunnan, järjestöjen, yritysten ja valtion kanssa. Vääksyn kanava on osa Unescon Salpausselkä Geopark-kohdetta ja siksi kestävien matkailutuotteiden kehittämisessä vain taivas on rajana. Olemme saaneet rahaa valtiolta Päijännematkailun kehittämiseen aikaisemminkin, joten jatketaan itse ja yhteistyöllä.
Lupa kehittää
Vääksyn kanava on Suomen vilkkain sisävesikanava ja yksi Euroopan parhaista. Kanavan idyllinen ympäristö ravintoloineen, tapahtumineen, leikkikenttineen ja käsityöläispajoineen tarjoaa mieleenpainuvia elämyksiä jo nyt. Kanava on maisemallisesti ainutlaatuinen, mutta boheemi Vääksy pärjää myös palveluillaan. Kanava ei kuitenkaan ole vielä näyttänyt, mihin kaikkeen se pystyy.
Miksi juuri Fiskarsin ruukki on hyvä vertailukohde? Kestävä matkailu on muodissa ja sitä meidän tulee tavoitella jatkossakin. Raaseporissa sijaitseva Fiskarsin ruukkikylä on päiväkäyntikohde. Se on aito kulttuurikohde, kädentaitajien ja taiteilijoiden yhteisö ja kylän asukkaiden koti. Fiskarsin ruukkikylän alueella käy vuosittain noin 200 000 matkailijaa, jotka käyttävät alueella rahaa paikallisiin tuotteisiin ja markkinoivat aluetta samalla eteenpäin kuvissaan ja puheissaan.
Fiskars on paketoitu niin, että yrittäjien on helppo tulla osaksi tarinaa. Meiltä puuttuvat putiikit, joita kunnan tulee lisätä kanavalle ympäristöä kunnioittaen. Putiikkikulttuuri tarjoaa kävijöille kättä pidempää ja luovan alan ammattilaisille myyntikanavan. Putiikkeja on yritetty Kanavallakin, mutta silloinen idea kaatui lupaprosesseihin. On tehtävä uudelleen ja hiukan eri tavalla. Lisäksi alueelle voisi olla saatavissa taiteilijaresidenssejä työskentelyä tukemaan.
Fiskarsin viehätys ei lopu kesähelteisiin. Ratkaisut tulisi suunnitella niin, että Vääksyn kanavaseutu olisi kiinnostava myös talvikaudella. Matkailu on sitä, että asioiden arvo tunnistetaan ja se osataan tuotteistaa. Kanavalla luonto ja miljöö ovat ainutlaatuisia myös pimeinä, kylminä ja lumisina kuukausina. Tähän tarvitsemme apua Lahti Regionilta, johon kunta investoi vuosittain. Lapin matkailussa töitä tehneenä ammentaisin myös hyviä valaistusideoita lisää pohjoisesta ja Heinolasta.
Paikalliset tuotteet ovat suurin aarteemme. Lähiruoka on jo löytänyt kanavan, vaikka emme vielä osaa kertoa siitä riittävästi. Lähiruokaringit ja tilamyynti vahvistavat kanavan alueella valmistettavia tuotteita, jos vaan osaamme tuoda ne näkyväksi.
Kanava on lähes 140 000 asukkaan portti Päijänteelle. Yhteisöt kanavalla ovat ainutlaatuisia ja paikallisia meillä on jopa Fiskarsia enemmän. Hyviä malleja yhteistyöhön ja tuotteisiin kannattaa hakea myös esimerkiksi vanhasta Porvoosta, Viron Telliskiven alueelta, Naantalin vanhasta kaupungista ja Mathildedalista.
Kanavalla matkailu ei saa vaarantaa alueen kulttuuri- ja luontoarvoja, jonka vuoksi kehittäminen tulee tehdä kestävästi. Tavoitteena on ehkäistä ongelmia ennalta ja edistää käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden mahdollisuuksia asua ja tehdä töitä Vääksyn kanavalla. Tavoitteena tulee olla myös kannustaa kävijöitä monipuolisiin, omatoimisiin ja ohjattuihin kulttuuri- ja luontoelämyksiin.
Paikallinen tietämys, tutkimustieto, kokemukset ja kulttuuri ovat lähtökohta elämysten tarjonnassa. Päivämatkailua kehittämällä luodaan yrityksille mahdollisuuksia investoida myös majoituspalveluihin.
Aika lähteä lentoon
Tämä idea on odottanut tukevasti ilmassa jo vuosikymmeniä – nyt on aika lähteä lentoon.
Isoisäni Erkki Kemppi toimi Asikkalan kunnallispolitiikassa 1970-luvulle ja hänen aikanaan alueelle rakennettiin nykyisten Päijännetalon, myllyn ja Apteekinmajoituksen talot. Muutama vuosi myöhemmin rakennettiin kanavan läppäsilta, jotta myös liikenne saatiin sujuvaksi. Yhteistä työtä on tehty sukupolvi kerrallaan vuosisatoja.
Kanava on ollut minulle aina ylpeyden aihe. Menin töihin Asikkalan matkailuneuvontaan ensimmäistä kertaa vuonna 2008 opiskellessani matkailun restonomiksi, jolloin yrittäjät olivat selvästi löytämässä alueen. Taiteilijaputiikkeja, kahviloita, tapahtumia ja pieniä yöpymiskohteita perustettiin ja ideat lensivät. Alueen ainoa hotelli vahvisti näyttävästi hyvinvointipalveluitaan ja houkutteli kansainvälisiä vieraita. Olin pöhinästä innoissani ja pyrin olemaan osa ilmiötä työn, taiteen, järjestöjen ja vapaaehtoisuuden kautta.
Vuosien varrella muutostakin on saatu aikaan. Alueelle on tehty kehittämissuunnitelma ja viime vaalikaudella on rakennettu uusi lava, matkaparkki, sesonkivalaistus, parkkipaikkoja ja parannettu viihtyvyyttä. Yritykset tekevät hyvää työtä kanava-alueen kehittämiseksi ja aluetta on kehitetty valtuustokausittain. Tahtotila kanava-alueen kehittämiseen on ollut yhteinen.
Edellisellä kaudella saimme aikaan lasten leikkikentän ja toimivat saniteettitilat. Päijännetalon uudistuminen vietiin läpi, jotta yrityksillä on ollut tilaa kasvaa ja lähituotteita on saatu myyntiin. Kunta on myös pitänyt huolta, että kanava on saavutettavissa busseilla ja urheilua voi harrastaa. Järjestöjen panos oli valtava siinä, että myös esimerkiksi Viipurin-Ylisentien ehkä jopa 300-vuotta vanhat sillan rauniot ja muut kulttuurikohteet löydettiin ja tuotiin näkyväksi.
Tarinan pitää jatkua ja nostetta pitää rakentaa. Kunnalla on alueella maata paraatipaikoilla. Muun muassa Asikkalan omistaman venesataman, Kalmarinrannan ja kanavanraitin palveluiden isot visiot voisivat tapahtua seuraavien vuosien aikana. Myöskään villeimmille visioille ei kannata sanoa ei miettimättä. Isossa kuvassa minä haluan olla apuna kaikin keinoin.
Matkailussa on kyse jatkuvasta uudistumisesta ja aitoudesta. Politiikassa on kyse yhteistyöstä ja rohkeudesta. Me pystymme yhdessä.