Hallituksen väestöpoliittisen ohjelman luonnos on tullut julkiseksi. Ohjelmaa on koottu virkamiesten ja tutkijoiden yhteisessä työryhmässä ja se tunnistaa keskeiset kysymykset hyvin. Ohjelma esittää 50 toimenpidettä, joista 30 kirjausta jatkaa selvittämistä, 13 kirjausta vahvistaa olemassa olevia palveluita ja 8 kirjausta esittää uutta.
Keskustan varapuheenjohtaja ja Väestöliiton puheenjohtaja Hilkka Kemppi pitää väestöpoliittista ohjelmaa oikeansuuntaisena, mutta vielä kunnianhimosta riittämättömänä. Suomessa syntyneen ikäluokan koko on pienentynyt reilulla kolmanneksella kymmenessä vuodessa ja se vaikuttaa talouteen, turvallisuuteen ja onnellisuuteemme ratkaisevalla tavalla.
– Väestökriisi on jäämässä pahasti muiden kriisien jalkoihin, vaikka sen ratkaisu on talouden ja turvallisuuden edellytys. Yhteistä Suomen väestökriisin tilannekuvaa tulisi johtaa parlamentaarisesti ja siihen tulisi osoittaa resursseja. Hallituksen väestöpoliittinen ohjelma todistaa, että me tunnistamme kipukohdat hyvin, mutta tarjoamme niihin vielä liian pieniä ja yksittäisiä ratkaisuja. Väestöpoliittinen ohjelma on sisällöltään samansuuntainen kuin Keskustan viime syksynä julkaisema Vauvabuumi-paperi, mutta ison mittaluokan ratkaisut jäävät uupumaan. Voisimmeko sopia jostain järjestelmäluokan uudistuksesta yhdessä, kuten esimerkiksi perhe-etuuksien verovapaudesta? Sen mittaluokan esitys olisi tärkeä viesti Suomen perheystävällisyyden suunnanmuutoksesta. Meidän tulisi arvostaa kodeissa tehtävää työtä nykyistä enemmän, Kemppi toteaa.
– On tehtävä tuntuva korjausliike, sillä lapsista on tullut vuosikymmenen kuluessa vain paremmin pärjäävien oikeus. Tilastojen mukaan korkeampi koulutustaso ja hyvä työpaikka auttavat lapsitoiveiden toteutumisessa. On hyvä, että tämä tunnistetaan ohjelmassa, mutta tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän korjausliikkeet vielä puuttuvat. Nuorten miesten koulupudokkuus ja naisten lapsihaaveiden lykkääminen edellyttävät kunnianhimoisia toimia. Keskusta on esittänyt esimerkiksi opintolainahyvityksen korottamista ja opintotuen huoltajakorotuksen moninkertaistamista monilapsisille perheille. Voisivatko nämä esitykset tuoda konkretiaa hallituksen väestöpoliittiseen ohjelmaan? Haluamme myös kiirehtiä perhe- ja parisuhdekasvatuksen tuomista koulujen opetussuunnitelmaan, Kemppi toteaa.
– Pidän paperin virkistävimpänä avauksena raskaussyrjinnän kieltämistä määräaikaisissa työsuhteissa. Keskusta on esittänyt samaa viime syksynä ja toivoo, että hallituksen lakiesitys tulee eduskuntaan mahdollisimman pian, Kemppi toteaa.
– Hedelmöityshoitojen esteet, parisuhteiden tuen tarve ja sosiaalipalveluiden tarve tunnistetaan ohjelmassa hyvin, mutta perusrahoituksen sijaan ratkaisuiksi tarjotaan yksityiskohtia. Ohjelmassa asetetaan tavoite siitä, että hallitus huolehtii hedelmällisyyshoitojen riittävästä resursoinnista. Ohjelma ei kuitenkaan mainitse, että kaikilla tulee olla mahdollisuus päästä hoitoon. Hedelmöityshoitojen jonot ja saatavuuden haasteet ovat erityisesti julkisten palveluiden ongelma, joista pienituloisemmat suomalaiset ovat riippuvaisia. Keskusta haluaa Suomeen jonottomat hedelmöityshoidot ja se pitää turvata kaikkien oikeudeksi huolehtimalla julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon riittävästä rahoituksesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä. Hallitusten leikkausten myötä julkisiin hedelmöityshoitoihin pääseminen on jo nyt vaikeutunut, Kemppi lisää.
– Hallituksen terapiatakuu, hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset ja koulujen känykkäkielto ovat vain laastareita avohaavaan. Niin pitkään kun soten ja koulutuksen perusrahoitusta leikataan, ei yksittäisten laastareiden arviointi tuo tähän maahan 10 000 perheiden vuosittain toivomaa vauvaa. Meidän poliitikkojen on ryhdistäydyttävä ja tavoiteltava kunnianhimoisempia toimia. Sellaisia olisivat esimerkiksi parlamentaarisen päämäärän asettaminen, perhe-etuuksien tuominen verovapaiksi tai puoli miljoonaa perheystävällistä työpaikkaa, Kemppi korostaa.