Ylisukupolvista huono-osaisuutta on edelleen ja sen merkitys lapsen tulevaisuuteen on Päijät-Hämeessä muuta maata korkeampaa. Vaikka syrjäytyneeksi ei synnytä, niin lapsuuden elinolosuhteet sekä perheen kohtaamat haasteet ovat merkittäviä tekijöitä lasten ja nuorten syrjään jäämiselle aikuisuudessa. Perheen huolet ja huono-osaisuus muodostavat noin kolminkertaisen riskin jäädä syrjään kolmekymppisenä. Tähän on puututtava nyt, kun syrjäytymisen poistamisen resepti alkaa olla kasassa.
Me-säätiö, THL ja Päijät-Hämeen toimijat julkaisivat tänään 3.10.2018 syrjäytymisen dynamiikkaa kuvaavan datamallin Päijät-Hämeen kuntien osalta ainoana pilottina Suomen maakunnista. Datamallissa hyödynnetään THL:n tutkimusaineistoa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on pitkään puhuttu siitä, että syrjäytymisen ehkäisemisen investoinnit pitäisi kohdentaa ”riittävän aikaiseen vaiheeseen”. Datamalli alleviivaa ajatuksen siitä, että iso osa siitä vaiheesta on perheiden tukeminen jo ennen lasten syntymää. Tulosten mukaan ylisukupolvinen huono-osaisuus on Päijät-Hämeessä erityisen voimakasta. Siksi katseet ja iso osa Päijät-Hämeen rahoista ja palveluista tulee suunnata perheiden tukemiseen. Hyvä alku tälle on maakunnan Perhekeskusverkoston rakentaminen ja sitä kautta toimijoiden yhteistyöhön panostaminen.
Lasten tueksi tarvitaan sekä vaikuttavia lasten ja nuorten palveluita että vanhempien arjen hallintaa tukevia palveluita. Palveluita kehitettäessä tulisi alueen omaleimaisuus ottaa huomioon. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän yksinhuoltajaperheitä ja vailla minkäänlaista työkokemusta olevia vanhempia. Jo nykyisin parhaissa tapauksissa palvelut onnistuvat suojaamaan ja korjaamaan elämän haasteita. Malli osoittaa, että esimerkiksi heikko koulumenestys merkitsee tasapainoisessa kasvuympäristössä kasvaneelle lapselle ihan toista kuin heikommista lähtökohdista ponnistavalle lapselle. Siihen, että jokaisella on turvallinen perhe, tulee panostaa yhteisin voimin.
Torjuaksemme lasten ja nuorten syrjäytymistä ja tukeaksemme perheitä, on tarpeellista tietää, mitkä tekijät syrjäytymiskehitykseen vaikuttavat eniten ja missä elämänvaiheessa. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun vanhemmuuden tuen rinnalle lisätään tilannetta korjaavaa tukea. Datamallin mukaan Päijät-Hämeessä syrjään jäämistä ennustaa erityisen voimakkaasti se, että nuori ei ole saavuttanut perusasteen jälkeistä tutkintoa 25 vuoden iässä. Myös vanhempien toimeentulotuki sekä nuoren alle 18-vuotiaan mielenterveyslääkkeiden käyttö ennustavat muuta Suomea suuremmalla todennäköisyydellä syrjään jäämistä. Nyt kun resepti alkaa olla kasassa, tulee löytyä rohkeutta suunnata resursseja perheiden tukemiseen.
Hilkka Kemppi
Asiantuntija, Päijät-Hämeen Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE
Puheenjohtaja, Valtion nuorisoneuvosto, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaistu Etelä-Suomen sanomissa 4.10.2018 nimellä ”Iso osa Päijät-Hämeen resursseista tulee suunnata perheiden tukemiseen”