Masennus ja muut mielenterveyden häiriöt ovat uusi suomalaisten kansantauti. Masennus on suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy sekä yleisin sairauslomaan johtava diagnoosi. Varhainen havaitseminen ja ajoissa aloitettu hoito parantaa mahdollisuutta palata töihin ja elää itsenäistä elämää.
Kun THL:n asiantuntijaryhmä arvioi Päijät-Hämeen nykytilaa vuosi sitten, he nostivat esiin varhaisen mielenterveyden tuen lisäämisen tarpeen. Maakunnan tiukassa taloustilanteessa ja sote-sopassa tämä tuntuu kuitenkin helposti unohtuvan. Päijät-Hämeen ja koko Suomen mielenterveyspalvelut ovat liian laitospainotteisia, minkä vuoksi apua annetaan vasta, kun ongelma on käsillä. Tämä näkyy kasvaneena laitoshoidon tarpeena sekä kustannusten nousuna, eli juuri siellä, mitä haluamme vähentää.
Mielen huollon tulee olla yhtä luonnollista kuin terveystarkastuksessa käymisen. Siksi esimerkiksi jokaiselle yläkoululaiselle tulee järjestää mahdollisuus käydä vuosittain koulupsykologin vastaanotolla ja ikäihmisten palvelusta tulee löytyä mielenterveystyön osaamista. Vaikuttavat, näyttöön perustuvat varhaisen tuen ja hoidon menetelmät on saatava valtakunnallisesti kattavaan käyttöön. Tässä yhtälössä myös ennaltaehkäisevällä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisellä on elefantin kokoinen rooli.
Mielipidekirjoitus julkaistu Päijät-Häme lehdessä 2019