Eduskunta kävi keskustelua tiistaina hallituksen esityksestä luopua työttömyysturvan aktiivimallista vuodenvaihteessa. Aktiivimallin leikkuri on vähentänyt työttömyysturvaa yli 100 000 työttömältä ilman, että mallin työllisyysvaikutuksia kyettiin tutkittaessa osoittamaan eroon muista työllisyystoimista.
- Mielestäni se osoittaa poliitikoilta kypsyyttä, että olemme valmiita arvioimaan edellisen hallituksen asettamien velvoitteiden toimivuutta. Meidän tulee myöntää tutkimustulosten pohjalta, että on oikeudenmukaisempiakin tapoja kannustaa työntekoon, kuin aktiivimallin leikkuri, kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) toteaa.
Mallin ongelma on taloudellinen rankaisu silloin, kun työntekijällä ei ole kykyä vaikuttaa omaan tilanteeseensa tai kun työmarkkinat eivät jousta työkyvyn mukaan.
- Esimerkiksi Päijät-Hämeessä monet sosiaalialan ilmiöt haastavat työntekoa. Toimeentulon vaikeuttaminen ei kuntouta sote-palveluiden tarvitsijoita. Aktiivimallin leikkurin suurin ongelma on se, että se ei ole kyennyt rajaamaan työkyvyttömyydestä kärsiviä pois kiristysten piiristä. On selvää, että esimerkiksi työkykyohjelman, osatyömarkkinoiden ja vaikuttavan kuntoutuksen kehittäminen on kriittistä työkykyä hoitaaksemme, Kemppi lisää.
- Työllistymisen tiellä on myös Suomen nihkeät osatyömarkkinat. Meillä ei ole vielä riittävää osatyökulttuuria eikä sosiaaliturvaamme ole riittävän notkea, jotta osa-aikainen työ kannattaisi poikkeuksetta. Osatyömarkkinoiden puutteesta kärsiviä ryhmiä ovat muun muassa omaishoitajat ja perhevapaita töihin palaavat. On hyvä, että hallitus edistää pitkäjänteistä sosiaaliturvauudistusta, mutta myös nopeampia toimia tarvitaan. Esimerkiksi paikallista sopimista tulee edistää hallitusohjelman edellyttämällä voimalla, Kemppi korostaa.
Kelan etuuksia saaneiden työllisyys ei ole lisääntynyt aktiivimallin leikkurin myötä. Epäoikeudenmukaisen aktiivimallin sijaan meidän tulee siirtää voimavarat sosiaaliturvan, työkyvyn, osatyömarkkinoiden ja muiden työllisyyttä lisäävien keinojen kehittämiseen.
- Haluan kiinnittää huomiota myös työmarkkinoiden ikäsyrjintään, joka on räikeää. Työtä hakiessaan eniten ikäsyrjintää kokevat yli 55-vuotiaat. Syrjinnän kieltävä lainsäädäntö on kattavaa, mutta asenteisiin sen sijaan tarvitaan muutosta. Iällä ei saa olla merkitystä, sillä kaiken ikäisten työpanosta tarvitaan, Kemppi täsmentää.