Koko Eduskunta kantaa huolta kuntatalouden tilasta. Tänään julkaistun raportin mukaan tilanne on syntynyt vuosikymmenien aikana kuin hiipien. Väkiluku on kasvanut kuuden vuoden aikana vain 60 kunnassa, joten suurin osa Suomen kunnista on väestöään menettäviä ja niiden verokertymä pienenee.
– Olen syvästi huolissani kuntatalouden tilasta. Kuntatalouden kohentamiseen ei ole hokkuspokkus-temppua. Isoin kuntataloutta auttava lyhyen aikavälin ratkaisu on soten maaliin saaminen. Pitkän aikavälin ratkaisu on työllisyyden parantaminen, velvoitteiden vähentäminen ja järjestelmän rakenteelliset uudistukset, Kemppi tiivistää.
Kuntien tilannekuva -raportin mukaan Suomessa on paljon kuntia, jotka ovat negatiivisen kehityksen kierteessä: väestö vähenee ja ikääntyy, asutus harvenee, tulotaso on alhainen ja työttömyysluvut korkeita. Kasvukeskuksiin muuttavat ovat yleensä hyvätuloisempia, koulutetumpia ja terveempiä. Muuttajat vievät mennessään kunnallisverotulot ja valtionosuuksia, mutta yleensä vähemmässä määrin menoja. Kunnan menot jäävät entistä pienemmän maksajajoukon kustannettavaksi, vaikka asukkaiden määritelmä ei ole mustavalkoinen. Monikuntalaisuus on tätä päivää, vaikka tilastot eivät sitä tunnistakaan.
-Pidemmällä aikajänteellä meidän tulisi uudistaa kunnallisverotusta. Useille suomalaisille on arkipäivää, että työ, opiskelu, vapaa-ajanasunto tai perheenjäsenet sijaitsevat eri paikkakunnilla, vaikka tilastot eivät sitä tunnistakaan. Nykyinen yksipaikkainen järjestelmä haastaa esimerkiksi niiden perheiden lapsia, joiden vanhemmat asuvat eri kunnissa ja joilla on jo pienestä asti kaksi kuntaa. Asukkaan tulisi saada päättää oman kunnallisveronsa jakautumisesta itse. Monipaikkaisuus ei tarkoita moninkertaista verotusta, vaan kuntavero tulisi voida jakaa kotikuntien kesken hyödyntämällä jo käytössä olevia sähköisiä järjestelmiä, Kemppi alleviivaa.
Ministeri Anu Vehviläinen selvitti vuosina 2016-2018 kaksoiskuntalaisuuden esteitä ja mahdollisuuksia.
-Ministeri Vehviläisen selvitystä tulee jatkaa ja laittaa käytännöksi niiltä osin, kuin mahdollista. Vanhanaikaiset rakenteet eivät saa olla hyvän elämän tiellä. Kunnan palveluiden käyttäjämäärä ei kohtaa todellisuutta, kun monikuntalaisuutta ei tunnisteta. Monikuntalaisuuden tunnistaminen edistäisi alueellista tasa-arvoa ja poistaisi harmaata asumista, Kemppi korostaa.