Nuorten on voitava opiskella toisen asteen opinnon lähellä kotiaan. Opintoja tulisi myös voida räätälöidä nykyistä paremmin opiskelijan oman kiinnostuksen ja motivaation mukaan. Ammatillisen koulutuksen ja lukion välisen raja-aidan madaltaminen kouluja yhdistämättä edistäisi tätä tavoitetta.
Keskustan Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen valtiopäivien avauspuheessaan tekemä keskustan aloite ei aja Ruotsissa huonoksi todettua nuorisokoulua Suomeen. Keskusta ei ole purkamassa toisen asteen duaalimallia, vaan mahdollistamassa nuorille saavutettavammat opinnot toisen asteen lähikouluja edistämällä.
Kokoomuksen pelottelu Eduskunnan kyselytunnilla tuntuu tarkoituksenhakuiselta väärinymmärtämiseltä. Kokoomuksen väärinymmärrys säikäytti myös toisen asteen opiskelijajärjestöt Suomen Lukiolaisten Liiton ja Oskun ottamaan asiaan kantaa.
Uskon, että olemme nuorisojärjestöjen kanssa enemmän samaa, kuin eri mieltä. On järkevää kannustaa ammatillista koulutusta, lukioita ja vapaan sivistystyön toimijoita yhteistyöhön, jotta opiskelijat eivät joudu muuttamaan pois kotoaan liian nuorena. Siellä täällä tippuneet vauvaluvut pakottavat jo nyt tarkastelemaan kouluverkkoa.
Esityksen taustalla on ajatus siitä, että esimerkiksi yleissivistävien opintojen suorittamisen tulisi onnistua kummassakin koulussa ja opintojen tulisi olla luettavissa hyväksi siinä oppilaitoksessa, missä opiskelija opiskelee päätoimisesti. Joissain kouluissa tämän kaltaisiin malleihin on jo päästy nykyisellä lainsäädännöllä. Myös opetusministeri Li Andersson suhtautui oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistämiseen positiivisesti kyselytunnin puheenvuorossaan.
Yhteiskuntaopin opettajana olen erittäin huolissani siitä, että esimerkiksi ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisten aineiden opetus ei ole riittävää. Jos ammatillisen koulutuksen opiskelija haaveilee esimerkiksi jatko-opinnoista yliopistossa, pitäisi hänellä olla mahdollisuus opiskella täydentäviä lukion yhteiskuntaopin kursseja. Joustoja tulisi olla molempiin suuntiin ja myös vapaan sivistystyön puolelle. Itse suoritin nuorena lukiokursseja Päijät-Hämeen avoimessa yliopistossa, kun lukiomme ei tarjonnut riittävästi opetusta taitoaineissa. Täten pystyin suorittamaan käsityön lukiodiplomin, jota en olisi muuten pienellä paikkakunnalla voinut suorittaa.
Mahdolliset yhteiset tilat, laitteet ja opettajaresurssit auttavat pitämään koulut lähellä, resurssit kurissa ja opetuksen laadukkaana. Myös opettajien kelpoisuusvaatimuksien yhtenäistämistä toisella asteella pitäisi tarkastella, jotta opettajia löytyy tulevaisuudessakin. Ideaalitilanteessa lukion opettaja voisi opettaa ammatillisessa koulutuksessa ja mahdollisuuksien mukaan toisinpäin, Kemppi lisää.
Hyviä esimerkkejä ja toimivia käytäntöjä löytyy ympäri Suomea. Monessa koulussa opiskelijan opintoja räätälöidään jo nyt niin, että opiskelijan jatko-opiskelukelpoisuus on mahdollisimman hyvällä pohjalla.
Laadukkaan lähikoulutuksen kehittämisen tulee olla koulutuspolitiikan ytimessä puolueesta riippumatta erityisesti nyt, kun vauvaluvut ovat tippuneet ja keskustelua kouluverkon tiivistämisestä käydään ympäri Suomea. Näivettymisen sijaan minä puolustan uusia avauksia lähikoulujen puolesta.