Päivä pitenee, luonto heräilee talven jäljiltä ja vappu on jo käsillä. Kaiken pitäisi olla kohdallaan ja ihmismielen virkeä, mutta poikkeusoloja on takana jo reilusti toista kuukautta. Jokaisen elämää, liikkumista ja kokoontumista sekä yrittäjien elinkeinon harjoittamista on rajoitettu. Rajoitustoimenpiteitä tarvitaan edelleen, mutta vähitellen katse tulee kääntää myös kriisin jälkeiseen aikaan.
Koronan taloudelliset vahingot tulevat olemaan mittavat. Siksi myös yhteiskunnan vastaantulo on poikkeuksellinen. On estettävä yritysten laajamittainen konkurssiaalto ja siitä koituva suurtyöttömyys. Eduskunta on hyväksynyt yli neljän miljardin euron tuen ihmisten maksukyvyn ja työpaikkojen säilymiseksi. Kolme kuntien kriisipakettia on lähtökuopissa, tehtäviä on karsittu kriisin ylitse ja suoraa tukea sairaanhoitopiireille, yrityksille, sosiaaliturvaan ja maatalouteen on maksettu. Tärkeintä on ollut ihmisten terveydestä ja toimeentulosta huolehtiminen. Valtiovarainministerin esille nostama toukokuun talouden tarkastelupiste on välttämätön. On selvää, että Suomen talouden iso kuva ja hallitusohjelma tulee kirjoittaa yhdessä uudestaan, kun pahin tautihuippu on ohitse.
On kriittistä kysyä, millä saamme Suomeen uutta kasvua koronan jälkeen? Vastaukset löytyvät jälleen kerran koulun penkiltä. On äärimmäisen tärkeää, että pula osaavasta työvoimasta ei muodostu Suomen kasvun esteeksi, kun taloutemme ja yrityksemme lähtevät toipumaan tästä kriisistä. Hallitus hyväksyi tällä viikolla kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartan. Tiekartan tavoitteena on tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi toimintaympäristö yrityksille ja tutkimukselle. Nyt jos koskaan Suomen on luotettava tietoon ja osaamiseen.
Koulut ovat kokeneet suuren muutoksen, kun lähiopetuksesta siirryttiin etäopetukseen. Valtaosa opettajista kokee etäopetuksen toimivan. Kuitenkin jo alusta alkaen on ollut selvää, että etäopetuksen toteuttamiseen tarvittava välineistö ja osaaminen ovat kunnissa vaihdelleet. Opettajien kohdalla puutteet välineissä ovat tarkoittaneet sitä, että heillä on vaihtelevat mahdollisuudet olla yhteydessä oppilaisiinsa reaaliaikaisesti. Etäopetus on nostanut myös lasten eriarvoisuuden näkyväksi, kun kaikille ei ole ollut välineitä saatavilla ja poissaoloja seurataan monessa kunnassa entistä tarkemmin. Onneksi Itä-Hämeessä laitteita on saanut lainaan myös kouluilta.
Lisäresurssien osoittaminen oppilashuoltoon on kriisin jälkeen välttämätöntä. Tervehdin ilolla hallituksen linjaamaa Lasten ja nuorten tukipakettia, jonka avulla halutaan turvata lasten ja nuorten riittävä tuki poikkeusolojen jälkeen. Sukupolveni eli lapsuuden 1990-luvun lamassa ja nuoruudessamme iski finanssikriisi. Näistä ajoista voimme oppia sen, kuinka tärkeitä varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut, kuten etsivä nuorisotyö tai koulupsykologit ovat. Selvitäksemme Suomi tarvitsee hyvinvoivia lapsia ja nuoria, ja omatoimisesti osaamistaan päivittäviä työntekijöitä.
Osana kriisistä ulospääsyä hallitus on ilmoittanut, että Suomen linja on maanlaajuisten rajoitustoimien hallittu purkaminen tautitilanteen sen salliessa ja sen vastapainona testaamisen lisääminen. Mielestäni alueellisia rajoitustoimenpiteitä ei saisi sulkea pois keinovalikoimasta tässäkään kohtaa. Rajoitustoimenpiteiden purkamisessa on mentävä taudin ehdoilla. Testaamisen lisääminen on nyt ydinkysymys, jotta voimme elää ja olla turvassa. Keskusta on vaatinut julkisen ja yksityisen puolen sekä tieteentekijöiden yhteistyössä tehtyä testaamista jo pitkään. Meidän tavallisten ihmisten on päästävä lähellä kotiamme testeihin mukisematta, kun oma tai läheistemme terveys sitä vaatii.
Olemme nousseet koulutuksella ja tutkimuksella kaikissa tiukoissa tilanteissa sodan jälkeen. Jo nyt on selvää, että osaaminen, yritykset ja terveys ratkaisevat kriisistä nousemisen tahdin.
Kirjoitus julkaistu Itä-Hämeessä 30.4.2020.