Nuorisobarometri on Suomen suurin nuorisotutkimus. Kolmekymppisenä tunnen olevani vanha, kun monet tutkimuksen vastaajista ovat minua yli kymmenen vuotta nuorempia. Se on loistava syy luottaa tutkimustietoon arvailujen sijaan. Kaksi viikkoa sitten julkaistu Nuorisobarometri on viimeinen, johon olen saanut olla valitsemassa teemaa Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtajana, mutta ei viimeinen, jonka sivut luen tarkkaan.
Nuorten arvot luovat jykevän pohjan vahvalle hyvinvointiyhteiskunnalle myös 2020-luvulla. Työ koetaan itsessään tärkeäksi, koska kolme neljästä nuoresta ottaisi vastaan mieluummin tilapäistäkin työtä samalla ansiotasolla kuin eläisi työttömyyskorvauksen varassa. Työssä jaksamisen kannalta on akuuttia tietää, että yhdeksän kymmenestä nuoresta haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista. Työn linkittyminen vahvasti omiin arvoihin lisää heille motivaatiota ja työn mielekkyyttä. Barometrin seurantatietojen mukaan taloudellisen taantuman aikana loppuun palamisesta huolestuneiden nuorten osuus tavallisesti laskee ja enemmän nuoria huolestuttaa se, onko heillä tulevaisuudessa töitä kuin se, kuinka he jaksavat työelämässä. Yhtä kaikki jaksaminen on keskeinen arvo kestävälle pohjalle rakennetun uran kannalta.
Julkisuudesta nuorten ilmastolakkoina tutut eettisyyden kysymykset eivät näy vain nuorten keskustelussa ilmastosta, vaan arvot näkyvät myös muissa elämän valinnoissa. Omien arvojen tunnistaminen koetaan tärkeäksi. Yhteiskuntaopin opettajana haluan uskoa, että arvojen tunnistamista on tukenut muun muassa yhteiskuntaopin aikaistaminen viidennelle luokalle.
Arvojen kautta motivoituva nuoriso tarvitsee myös johtamiselta enemmän. Työssä jaksamista, itsensä johtamisen taitoja ja työuran aikaista osaamisen kehittämistä osataan jo vaatia uudella tavalla. Tämä trendi ei johdu vain Koronasta vaan kokonaan uuden sukupolven kokemuksista, tarpeista ja pelosta loppuun palamiseen. On selvää, että paras työyhteisö koostuu monen sukupolven erilaisista tekijöistä. Näyttää nimittäin siltä, että työelämässä sukupolvet täydentävät toisiaan. Arvoihinsa ja osaamiseensa luottavien nuorten tulossa työmarkkinoille itää vastaus moneen kriisiin, mutta tasapainoa on harjoiteltava yhdessä työyhteisön kanssa.
Nuorille edelleen tärkeintä on oma terveys, perhe ja ihmissuhteet. Suurimmalle osalle nuorista perheellistyminen on toiveissa. Käsitys perheen perustamisesta on kietoutunut uran kanssa monen mielessä ristiriitaiseksi, vaikka upean uran ja perheen tulisi mahtua 2020-luvulla saman ihmisen elämään. Huolestuttavinta on se, että edelleen osa nuorista pitää uran ja lasten yhdistämistä mahdottomana. Perheellistyminen vaatii selvästi syvempää pohdintaa ja enemmän tukea, sillä kiinnittyminen uralle ja sopivan parisuhteen löytäminen muodostuvat monelle hidasteeksi perheellistymiselle. Useimmat nuoret olisivat valmiita lykkäämään perheen perustamista töiden takia, mutta sitäkin useampi olisi valmis luopumaan työtilaisuudesta perheen takia. Olen ylpeä siitä, että nuoret näyttävät mallia ja elävät tasa-arvoa todeksi lähes jokaisessa perheessä. Nuoret ovat samaa mieltä siitä, että miesten ja naisten tulee kantaa yhtä paljon vastuuta kodista ja perheestä.
Barometri nostaa esiin ison huolen luottamukseen liittyen, jota Korona tulee varmasti myös syventämään. Nuorten luottamus vieraisiin on heikentynyt tutkimuksesta toiseen. Kansalaispalautteen perusteella Korona iskee kaikkiin heihin, joiden turvallisuudentunne heikkenee esimerkiksi synnytyslaitoksen rajoitusten, lomautusten tai yksinäisyyden myötä. Tyytyväisimmiltä ihmisiltä liikenee eniten myötätuntoa muille, kun taas tyytymättömyys johtaa varovaisuuteen ja käpertymiseen. Ilman turvallisuuden tunnetta äkkinäiset muutokset omassa elämässä eivät tunnu mahdollisilta. Perheiden pahoinvointi ja köyhyys näkyvät helposti lasten tulevaisuususkon heikentymisenä, jonka vuoksi yhteiskunnan tehtävä on edelleen luoda turvallisuuden tunnetta sitä tarvitseville. Luottamuksen kasvattaminen toisiimme ja hyvinvointiyhteiskunnan kykyyn selvitä kriiseistä on 2020-luvun tärkein investointi.
Nuorisobarometrin aineisto on koottu aikaa ennen Koronaa, mutta se kertoo, mikä on 2020-luvun nuorille tärkeää. Teemana työ, perhe ja yrittäjyys ovat pyörineet keskusteluissa myös Koronan myötä. Etätyön arvostus ja mahdollisuudet ovat kasvaneet, perhearvot tulleet iholle ja olemme havahtuneet jälleen kerran siihen, miten suurin osa työpaikoistamme on yrittäjien käsissä. Poikkeusoloissa jaksaminen on nyt elinehto, jotta vältämme massatyöttömyyden ja pahoinvoinnin ilmiöt. Arvotietoisten ja tasapainoa hakevien nuorten tulossa työmarkkinoille piilee 2020-luvun valttikortti.
Kirjoitus julkaistu Suomenmaan blogissa 5.5.2020