Huoli tapahtuma-alan selviämisestä on yhteinen
Koronapandemia on iskenyt voimalla tapahtuma-alaan. Jotta taudin leviämistä on voitu hillitä, on ihmisen kokoontumisia jouduttu viime keväästä lähtien rajaamaan merkittävästi ja rajoitusten jälkeen ihmisten varovaisuus on näkynyt edelleen lipputuloissa. Tämä on vaikuttanut suoraan tapahtumatuotannon toimijoiden kukkaroon. Tapahtuma-alan muodostaa kirjava joukko yrityksiä, yksinyrittäjiä ja yhdistyksiä työllistäen vakituisesti vähintään 20 000 ja tilapäisesti yli 60 000 henkilöä. Oman liiketoiminnan ja työllistämisen lisäksi tapahtuma-ala tuottaa liiketoimintaa mm. matkailupalveluille, logistiikalle ja kaupalle. Tapahtumateollisuus on yli kahden miljardin arvoinen toimiala.
– Tapahtuma-alan yritysten liikevaihdot ovat maalis-elokuun ajalta pudonneet lähes olemattomaan. Tapahtuma-alan ahdinko on todellinen ja se jatkuu edelleen, sillä vain osa on päässyt tukien piiriin. Vaikka oppositio pyrkii toisin väittämään, on huoli tapahtuma-alan tilasta ja tulevaisuudesta vahvasti jaettu oppositio-hallitus jaon molemmin puolin. Hallituksen lisäksi mm. talous- ja sivistysvaliokunnat ovat kuulleet asiantuntijoita alan huolista. Hallitus on myös tukenut tapahtuma-alaa, mutta tuen ulkopuolelle on jäänyt osa erityisesti alan kaupallisista toimijoista. On selvää, että tapahtuma-alan tilannetta tulee tarkastella edelleen seuraavassa lisätalousarviossa, sillä alan vaikutukset ovat laajat niin elinkeinoelämälle kuin esimeriksi kuntataloudelle, Kemppi kertoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmisteltiin viime keväänä mittavat kymmenien miljoonien tukipaketit kulttuuri- ja urheilualan toimijoiden tukemiseksi. Taiteen ja kulttuurin toimijoille on kuluvan vuoden lisätalousarvioissa osoitettu yhteensä 79 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla puolestaan on tuettu yrityksiä sekä erilaisilla kehittämistuilla että kustannustuella.
– Yritysten ja työpaikkojen pelastaminen ollut kriisinhoidon ytimessä terveydestä huolehtimisen rinnalla. Tapahtuma-ala tarvitsee erityistä tarkastelua, sillä se ei mahdu elinkeinoelämän perinteiseen muottiin. Tapahtuma-alan erityistä luonnetta kuvaa se, että ala työllistää paljon kausiluonteisesti ja alalla on vähän pysyviä sopimuksia. Tämän vuoksi mm. kustannustuki ei ole kohdistunut alan tarpeisiin riittävän hyvin. Myös rajoituksilla on merkitystä. Testaa, jäljitä, eristä ja hoida ei toimi vielä riittävän hyvin tosielämässä. Tämä pitää saada kuntoon. Jos uusia rajoituksia tarvitaan, tulee niiden olla myös tapahtuma-alan näkökulmasta ensisijaisesti alueellisia, Kemppi lisää.