Kyselytunnin ykkösaiheeksi nousi 12.11. huoli nuorten pahoinvoinnista, joka erityisesti pääkaupunkiseudulla on johtanut viime päivinä väkivaltaan. Myös poliisien tilastot vahvistavat tänä vuonna synkentynyttä väkivallantekojen tilannekuvaa, sillä nuorten tekemien henkirikosten määrä on kasvanut tänä vuonna selvästi aiempien vuosien kehityksestä. Vaikka suurin osa nuorista Suomessa voi hyvin, niin kasvaneeseen pahoinvointiin on puututtava.
– Korona-aika on varmasti osaltaan muuttanut nuorten kokemusmaailmaa. Ilmiöön tulee vastata ennen muuta ennaltaehkäisevin toimin, mutta myös nuorten kriisinhallintataitoja vahvistamalla ammattilaisten avulla. Suomen on toimeenpantava Nuoret-rauha ja turvallisuus -päätöslauselman tavoitteet, jotta kriisejä osataan käsitellä ja apua tarjota sekä hakea nykyistä paremmin, Kemppi kertoo.
YK:n nuoret, rauha ja turvallisuus päätöslauselma alleviivaa nuorten osallisuuden ja tulevaisuuden mahdollisuuksien, kuten töiden ja koulutuksen, roolia osana vakautta. Hallitus on jo suunnannut resursseja esimerkiksi nuorisotyöhön, nuorten työllistymisen tukeen Ohjaamo-toiminnan kautta sekä panostamalla harrastamiseen uuden Suomen mallin kautta. Myös lähipoliisien, koulutuspaikkojen ja varhaiskasvatuksen tuen määrää on lisätty. Koulutus ja sosiaaliset suhteet kiinnittää nuoria osaksi yhteiskuntaa.
– Koronan myötä esimerkiksi monet tukipalvelut jouduttiin keväällä koronarajoitusten takia keskeyttämään. Tämä on näkynyt digitaalisten palveluiden esimerkiksi Sekaisin-chatin kävijämäärien kasvuna. Mielenterveyspalveluiden ja perheneuvonnan saavutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota näin poikkeusaikoina. Koulukuraattorin tapaamisen järjestäminen jokaiselle nuorelle ennen joulua auttaisi kartoittamaan tilanteen ja puuttumaan tarvittaessa, Kemppi kertoo
– Se miten kodeissa voidaan, on monessa suhteessa avainasemassa. Perheiden tuen kohdalla järjestöjen tekemä työ on erityisen tärkeää. Myös monialainen poliisin, kunnallisen nuorisotyön, sosiaali- ja terveystoimen sekä koulun yhteistyö on edellytys haasteisiin puuttumiselle ja nuorten rikollisuuteen puuttumiselle. Tästä meillä on useita esimerkkejä erilaisista toimintamalleista, joita on viety nuorten arkeen esimerkiksi kouluissa. Kyse ei aina ole resursseista vaan enemmänkin eri ammattilaisten yhteisen työn tärkeyden ymmärtämisestä, Kemppi jatkaa.