Suurin osa nuorista Suomessa voi hyvin. Huolta kuitenkin herättää viime päivien uutisointi nuorten pahoinvoinnista, joka erityisesti pääkaupunkiseudulla on johtanut joidenkin nuorten osalta äärikäytökseen – väkivaltaan. Myös poliisien tilastot vahvistavat kehityskuvaa, sillä nuorten tekemien henkirikosten ja niiden yritysten määrässä on tapahtunut tänä vuonna muutos huonompaan suuntaan.
– Lasten ja nuorten pahoinvointiin on suhtauduttava vakavasti. Korona on siirtänyt esimerkiksi päihteiden käytön kotioloihin. Samalla osassa perheistä on mielenterveyden haasteita ja tulevaisuuden näköalattomuutta. Näiden seikkojen yhtälö voi ajaa myös nuoria äärikäyttäytymiseen. Ilmiöön tulee vastata ennen muuta ennaltaehkäisevin toimin, Kemppi kertoo.
Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu tätä monialaista ongelmaa ratkaistaessa. Hallitus on jo suunnannut resursseja esimerkiksi nuorisotyöhön, nuorten työllistymisen tukeen Ohjaamo-toiminnan kautta sekä panostamalla harrastamiseen uuden Suomen mallin kautta. Myös panostuksen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kiinnittävät nuoria osaksi yhteiskuntaa.
– Se miten kodeissa voidaan, on monessa suhteessa avainasemassa. Perheiden tuen rinnalla järjestöjen tekemä matalan kynnyksen työ on erityisen tärkeää. Olemme myös toimeenpanemassa YK:n nuoret, rauha ja turvallisuus päätöslauselmaa, joka alleviivaa nuorten osallisuuden ja tulevaisuuden mahdollisuuksien, kuten töiden ja koulutuksen, roolia osana yhteiskuntien vakautta. Tärkeintä on pitää kaikki mukana, Kemppi jatkaa.