Mitä taitoja, ystäviä tai työpaikkoja sinä olet saanut harrastuksen avulla?
Keväällä käynnistyvän harrastamisen Suomen mallin tarkoituksena on saada jokaiselle lapselle mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Kanta-Hämeestä mallin pilotointivaiheeseen valittiin mukaan kaksi hanketta: Forssan, Jokioisten ja Tammelan yhteinen hanke sekä Hämeenlinnan kaupungin hanke. Hankkeiden piirissä on lähes 9000 kantahämäläistä lasta ja nuorta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 6,4 miljoonaa euroa avustuksia ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen ja avustusta saanut toiminta kattaa Suomessa yli 200 000 oppilasta.
Harrastukset tuovat taitoja, joihin kaikilla tulee olla mahdollisuus. Yhdenkään lapsen ja nuoren harrastaminen ei saa olla kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta. Nyt joka kolmas nuori jättää harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi ja esimerkiksi kyyditysoppilailla on usein vaikea päästä harrastamaan vasta illansuussa. Harrastusten valikoima tässä mallissa on kiinni kuntatoimijoiden yhteistyöstä ja kekseliäisyydestä. Kuntien on myös huolehdittava siitä, että lasten ja nuorten omat mielipiteet harrastusvaihtoehdoista huomioidaan ja kuullaan.
Mielekkäällä harrastuksella on osoitettu olevan merkittävä yhteys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Vaikka koulun merkitys opiskelutaitojen vahvistajana on tärkeä, vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat oppineensa monia taitoja myös koulun ulkopuolella. Näitä taitoja ovat mm. sosiaaliset, tietotekniset, kriittisen ajattelun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot. Toisaalta Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019-raportti kertoo, että harrastuksen anti jää usein tunnistamatta esimerkiksi opinnoissa. Tässä meillä on vielä opettelemista.
Harrastuksissa opitaan paljon sellaisia taitoja, joita ei koulun penkiltä saa. Tämän osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää ja sen pitäisi näkyä konkreettisina tekoina esimerkiksi kouluissa hyväksilukuina. Valitettavasti tämä tavoite ei ole täysin toteutunut. Kun harrastaminen mahdollistetaan Suomen mallin myötä yhä paremmin koulupäivän yhteydessä, voisi sillä olla positiivisia vaikutuksia myös osaamisen tunnistamiseen ja opiskelumotivaatioon. Harrastuksissa hankitun osaamisen tunnistaminen hyödyttää erityisesti niitä opiskelijoita, joilla on oppimiseen tai motivaatioon liittyviä haasteita. Uskon, että malli hyödyttää esimerkiksi poikia, joiden oppimistuloksissa on näkynyt useamman vuoden ajan notkahdusta. Esimerkiksi Palokuntaharrastus koulupäivän yhteydessä olisi varmasti monelle nuorelle motivoiva tapa oppia vastuullisuutta, keskittymistä, yhteistyötä ja varautumistaitoja. Siitä aukeaa jo nyt monelle koko elämän työura ja ammatti.
On upeaa, että Kanta-Hämeen kunnat ovat eturintamassa pilotoimassa uutta mallia ja tarjoamassa uusia taitoja yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Pilotoinnin tavoitteena on kerätä kokemuksia ja käytäntöjä, jotka helpottavat Suomen mallin vakiinnuttamista kuntien pysyväksi toiminnaksi.
Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 20.1.2021.