Nostimme Itä-Hämeen ja Padasjoen yritystukia

Hallitus on tänään tehnyt päätöksen, jonka myötä Päijät-Hämeen pohjoiset kunnat Heinola, Hartola, Sysmä ja Padasjoki nousevat korotettujen aluetukien piiriin. Aluetuella pyritään tasaamaan alueiden kehittyneisyyseroja sekä tukemaan alueiden positiivista kehitystä. – Päätös on aluepolitiikan riemuvoitto. Kiitos elinkeinoministeri Mika Lintilälle tästä isosta päätöksestä. Päätös tarkoittaa sitä, että yritykset voivat saada näillä alueilla investointeihinsa korkeamman EU-tuen. Tämä on … Lue lisää

Talouden musta joutsen nousi idästä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Suomen ja maailman talouteen.   Luottamus, investoinnit ja kasvu ovat vaakalaudalla. Tumput suorina ei siis pidä seisoa.    Suomen talouskasvu kärsii Ukrainan sodasta jo nyt, vaikka emme ole vielä juuri nähneet Venäjän vastapakotteita. EU:n pakotteet kohdistuvat talouteen, rahoitusjärjestelmään ja vientiin. Niillä on jo nyt negatiivisia vaikutuksia Suomen matkailuun, logistiikkaketjuihin ja yksittäisten … Lue lisää

Yritysten aluetuet nousevat Itä-Hämeessä ja Padasjoella 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on laittanut lausuntokierrokselle asetusluonnoksen uusista yritystukialueista. Jos esitys toteutuu niin jatkossa Päijät-Hämeessä Hartola, Sysmä, Padasjoki ja Heinola kuuluvat korotetun II-aluetuen piiriin.  Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset voivat saada näillä alueilla investointeihinsa korkeamman EU-tuen.       Luonnos on hyvä. Päijät-Hämeen reuna-alueiden saaminen korotettuun tukiluokkaan on suuri aluepoliittinen edistys. Olen peräänkuuluttanut koheesiorahojen jakoon … Lue lisää

Sodan toivo elää kansassa

Suomi lähtee siitä, että mitä vahvempi kansamme on, sen paremmin meillä myös maana menee. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin elää ja hengittää kansan kautta. Ukrainan presidentin tuki oman kansan keskuudessa on lähes aukotonta. Putinin sodassa kansan arvo on puolestaan mitätön. Tässä on suurin ero.    On tärkeä ymmärtää, että juuri Venäjän kansa voi olla rauhan … Lue lisää

Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikan ympäristö muuttui viikko sitten pysyvästi

Ei ole olemassa oikeutusta sotaan Ukrainassa. Venäjän käsittämätön julma hyökkäys Ukrainaan viikko sitten torstain vastaisena yönä muutti perusteellisesti maailman turvallisuusympäristöä. Putin käyttää raakaa väkivaltaa Ukrainan tavallisiin ihmisiin sekä uhraa oman maansa kansalaisia etupiiriajattelun ja vallannäytön välineenä hyökkäyssodassa.   Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan viitekehys on muuttunut, vaikka meihin ei kohdistu juuri nyt suoraa sodan uhkaa. Me … Lue lisää

Puolustan suomalaista metsänomistajaa

Minä en hyväksy EU:n ilmastopaketin yhteyteen esitettyä sosiaalirahastoa. Verotus ja sosiaaliturva ovat asioita, joista suomalaisten on päätettävä jatkossakin itse. EU:n uusimmassa paketissa ollaan menossa kuitenkin eniten pieleen metsien osalta. Suomi määrittelee pian kantansa tähän esitykseen, mutta minun vastaukseni tältä osalta on jo selvä. Puolustan suomalaista metsänomistajaa. Metsät ovat kansallista omaisuuttamme.   Suomen tulee ottaa hylkäävä … Lue lisää

Koheesiorahakiista ratkesi Kanta-Hämeen voitoksi

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään linjannut EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027- rahoituksen alueellisen jaon suuntaviivoista. Alueellisessa jaossa kohdennetaan EAKR, ESR ja JTF-tukia maakunnittain eteenpäin jaettavaksi. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (Kesk.) johdolla valmisteltu päätös kasvatti haettavana olevaa rahoitusta Kanta-Hämeessä.   – Tämä oli iso päätös seitsemäksi vuodeksi eteenpäin, sillä Kanta-Hämeen rahoitus tuplattiin 42 … Lue lisää

Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.): Koheesiorahoissa edunvalvonnan voitto Päijät-Hämeeseen

Valtioneuvosto on tänään linjannut EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman “Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027” rahoituksen alueellisen jaon suuntaviivoista. Alueellisessa jaossa kohdennetaan EAKR, ESR ja JTF-tukia maakunnittain eteenpäin jaettavaksi. Talouspoliittisessa ministeriryhmässä hyväksytty elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla valmisteltu päätös kasvatti haettavana olevaa rahoitusta Päijät-Hämeessä. – Tämä oli iso päätös, kun EU:n alue- ja rakennerahoista linjattiin seitsemäksi vuodeksi. … Lue lisää

Metsät ovat ratkaisu, eivät ongelma

Pekka Häkli kirjoitti ESS 17.7. otsikolla ”Hilkka Kemppi ei halua tunnustaa ilmastokriisin vakavuutta”. Kirjoituksessaan Häkli halusi mitätöidä vaatimukseni siitä, että valta Suomen metsien käytöstä pysyy kansallisissa käsissämme. En tunnista kirjoittajan väitteestä itseäni ja olen edelleen sitä mieltä, että suomalaiset osaavat hoitaa metsiensä hiilinieluja EU:ta paremmin. Olen ensimmäistä sukupolvea, jolle ilmastonmuutos on aina ollut totta.

Keskustan pääministerikaudella tehdyn energia- ja ilmastostrategian tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä lähenee ja on sääli, että sitä yritetään sumuttaa niin oikealta kuin vasemmalta. En hyväksy, että toisaalla viljelijä ja metsänomistaja leimataan pahantekijäksi ja toisaalla yritysten ilmastotyötä vähätellään. Me hallituspuolueiden kansanedustajat olemme sitoutuneet edistämään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Ilman viljelijää ei ole lähiruokaa, ilman metsänomistajaa ei ole hiilinieluja ja ilman yrityksiä muutos tapahtuu liian hitaasti.

Hyvällä metsänhoidolla voimme lisätä puunkäyttöä ja kasvattaa hiilinieluja. Yltiöpäinen kestävän metsänkäytön rajoittaminen tarkoittaa uusiutuvan energian takapakkia, jonka vuoksi suomalaisten päättäjien tulisi vetää yhtä köyttä Euroopan unionin pöydissä puolueeseen katsomatta. Kuidulla on järkevä korvata fossiilista materiaalia ja metsien ja nurmen hiilensidontaa tulee kasvattaa jatkossakin.

Olen kirjoittajan kanssa eri mieltä myös siitä, että nähdäkseni Suomi ei ole ulkoistanut ympäristöongelmiaan muualle. Lahden kaupungin nimeäminen EU:n ympäristöpääkaupungiksi on ajankohtainen osoitus siitä. On vanhanaikaista ajatella, että talous ja ilmasto olisivat vastakkain. Ilmaston osalta iso muutos tapahtuu talouden rakenteiden puolella muun muassa yritysten ratkaisuissa. On ollut ilo olla mukana kirittämässä uusien kasvuhakuisten yritysten sijoittumista esimerkiksi Lahden alueelle nimityksen myötä. Ympäristöystävällisyys on yrityksille kilpailuetu mm. kansainvälisillä markkinoilla. Teollisuuden investoinnit vähähiilisyyteen on keskeinen tapa vähentää kestävästi päästöjä Suomessa. Tämä edellyttää edullista sähköä investointien tueksi eikä EU:n pidä asettaa energian käytölle keinotekoisia rajoituksia. Suomalainen teollisuus on ilmastoteko.

 

Itse ilmastopaketti oli tervetullut keskustelunavaus, jonka osalta alkaa useamman vuoden neuvotteluputki. On tärkeää, että paketti mahdollistaa jatkossakin metsien kestävän käytön ja kunnioittaa jäsenmaiden toimivaltaa. Emme ole valmiita antamaan päätösvaltaa metsistämme unionille perussopimuksen vastaisesti. Metsillä ja niihin pohjatuvalla biotaloudella on suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi on hyvä, että esimerkiksi maatalouden hiilensidonta nousee paketissa esille selkeästi. Kun kehittäminen on pitkäjänteistä ja tukea löytyy, uskalletaan myös investointeja tehdä. Paketin päämäärä päästöjen vähentämisestä on Suomen vahvasti tukema.

 

Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 22.7.2021. 

Valtaa metsistämme ei saa luovuttaa EU:lle

Valtaa metsistämme ei saa luovuttaa EU:lle YLE:n A-studiossa puitiin hallituksen metsäriitaa. Oma kantani on selvä: Suomella tulee olla päätösvalta omiin metsiimme, sitä ei voi EU:lle antaa. Lisäksi suomalaiset metsänomistajat osaavat huolehtia myös metsäluonnon monimuotoisuudesta. Lisärajoituksia metsätaloudelle ei missään nimessä saa luoda kansallisesti eikä EU:n toimesta. Ohjelmassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (Kesk) puolusti Suomen oikeutta metsiinsä … Lue lisää